Elämä ei ole jatkuvaa imagon rakentamista, toteaa pääministeri Sanna Marin (sd.) Ylen tuoreessa Politiikka-Suomi-sarjassa.
Pääministerin Instagramissa julkaisemaa boomer-päivitystä ei enää Sanna Marinin viralliselta tililtä löydy, sillä Instagram-tarinat katoavat vuorokaudessa.
Keskustelu päivityksen ympärillä on kuitenkin jatkunut kuumeisena.
– Median edustajilla tuntuu olevan käsitys, että kaikki, joka ikinen sosiaalisen median postaus ja Instagram-kuva on osa suurempaa tarinaa, Marin toteaa Ylen uutuussarjassa Politiikka-Suomi.
Politiikka-Suomi-sarjassa Marin ja lukuisat muut Suomen eturivin poliitikot puhuvat muun muassa kohuista, kolhuista ja kriiseistä.
Sarja toki kuvattiin ennen boomer-päivitystä, mutta monet Marinin kommentit näyttävät sopivan tähänkin tilanteeseen. Tämä ei sinällään ole yllätys, sillä Marinin julkisuuskuvaa on puitu aiemminkin. Läpi on käyty niin Marinin reppua kuin .
– Elää käsitys, että poliitikoilla on master plan (suuri suunnitelma) siitä, millaisen imagon me haluamme luoda tai rakentaa tai millaista mielikuvaa haluamme välittää. Todellisuudessa mitään isoa tarinaa tai kuvaa ei ole, Marin jatkaa.
Toisaalta Marin kuitenkin kertoo päättäneensä varsin aikaisessa vaiheessa, että pyrkii näyttämään "aina aika samalta".
– Hiukset samalla tavalla, pukeudun aika usein mustaan, etteivät ihmiset kiinnittäisi niin paljoa huomiota ulkonäköön, vaan enemmän asioihin, joista puhutaan ja joita ratkaistaan. Pyrin hallitsemalla omaa ulkonäköäni (hallitsemaan) keskustelua, ettei siitä puhuttaisi niin paljoa, Marin toteaa.
Väitöskirjan poliitikkojen ja median välisistä suhteista kirjoittaneen Timo Paunosen mukaan pääministerin nykyistä sosiaalisen median strategiaa on hyvä tarkastella.
– Pitäisi vähän tarkemmin miettiä strategiaa, miten tehdään ja miltä se näyttäytyy. Sitä ei ole mietitty hyvin, Paunonen kommentoi MTV:n Uutisaamussa.
Paunosen väitöskirja Kuka kaivaa pääministerin poliittisen haudan? Poliitikkojen ja toimittajien väliset suhteet viiden pääministerin aikana 1987–2010 julkaistiin tänä vuonna.
Ilta-Sanomien pääkirjoitustoimittajana nykyisin työskentelevän Paunosen mukaan viestintästrategian viitoittaminen kuuluu avustajille.
– Yhdysvalloissa avustajat olisi varmaan laitettu jo vaihtoon. Oli kummalista, että kohu oli laantumassa ja sitten tuli boomer-asia, Paunonen sanoo.
Imagon rakentamista vai ei?
Politiikka-Suomi-sarjassa Marin pyrkii tekemään eroa yksityiselämänsä ja pääministeriytensä välille.
– Elämä ei ole jatkuvaa imagon rakennusta. Elämä on elämää, Marin toteaa.
Marin onkin tullut tunnetuksi sosiaalisen median päivityksistään, joissa hän kertoo myös niin sanottuun siviiliarkeensa liittyvistä asioista.
– Olen töissä eri ihminen kuin kotona. Olen eri ihminen hallituksen neuvotteluissa kuin vapaa-ajalla. Olen tiukka, asiallinen ja ehkä rauhallinenkin välillä. Vapaalla olen hauska, mukava ja vähän outo ja kaikkea muuta. Eihän ihminen ole koko ajan 100 prosenttinen itsensä, vaan meissä on erilaisia piirteitä, Marin sanoo Politiikka-Suomi-sarjassa.
Väitöskirjatutkija Paunosen mielestä pääministerin yksityisyys on vaikea asia.
– Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, ettei pääministerillä ole yksityistä elämää. Ei ole olemassa laatikkoa, jossa ollaan yksityiselämässä, ja julkista laatikkoa, jossa tehdään päätöksiä. Kyllä ne sekoittuvat, Paunonen sanoo.
Paunosen mukaan taitava poliitikko voi käyttää mediaa hyväkseen.
Taustalla on lehdistön tabloituminen, minkä seurauksena kiinnostavuudesta on tullut entistäkin merkittävämpi uutiskriteeri. Siinä sivussa mediasta on tullut ennalta-arvattavampi.
Seurauksena Marinin ja muiden poliitikkojen muutaman rivin tai sekunnin pituisia sosiaalisen median päivityksiä voidaan pyöritellä julkisuudessa pidempään kuin keskivertoa lakiuudistusta.
Pääministeriä näyttäisikin ärsyttävän se, että aina ei hänen mielestään keskitytä olennaiseen.
– Sellainen kritiikki tuntuu kohtuuttomalta, (kun se on) on hyvin pieniin, kummallisiin asioihin takertumista. Tietoisesti väärin ymmärtämistä. Ei haluta nähdä, että kaikki meistä on ihmisiä, Marin sanoo Politiikka-Suomi-sarjassa.
"Naisia kohdellaan tietyllä tavalla"
Politiikan huipulla on tunnetusti tuulista, ja naiset ovat edenneet sinne hitaasti, kirjoittaa Johanna Mäkelä väitöskirjassaan Naiset politiikan huipulla – Sukupuolittunut viestintä ja johtajuus (2018).
Väitöskirjassaan Mäkelä tutki, minkälaisia henkilökohtaisia kokemuksia naisilla on poliittisesta johtajuudesta.
– Naisiin johtajina kiinnitetään julkisuudessa eri tavoin huomiota kuin miehiin. Sukupuolittunut mediajulkisuus yhtäältä rajoittaa ja toisaalta edesauttaa naisten menestymistä politiikan huipulla, Mäkelä arvioi.
Pääministeri Marinin mukaan naispoliitiikot eivät ole yksin poikkeavaksi kokemansa kohtelun kanssa.
– Kritiikki vaikkapa naispoliitikkojen ulkonäköä, käyttäytymistä, äänensävyä tai mitä ikinä kohtaan, eihän se ole valitettavasti kohdistu vain naispoliitikkoihin. (Se on) kritiikkiä, jonka joka ikinen nainen kohtaa joka ikinen päivä, Marin toteaa.
– Se ei ole mikään politiikan erityispiirre, että naisia kohdellaan tietyllä tavalla. Niin pitkään on ajateltu, että on muiden tehtävä arvioida naisten elämää, valintoja, olemusta ja toimintaa, Marin jatkaa.
