Ovatko viimeiset kaksi kouluviikkoa pelkkää käsienpesua? Lähiopetuksen jatkuminen hirvittää 1. luokan opettajaa: "Tämä on ihmiskoe"

Minkälainen riski koronavirus on kouluun pian suuntaaville lapsille? Ylilääkäri vastaa 1:47
Ylilääkäri kertoo, minkälainen riski koronavirus on kouluun pian suuntaaville lapsille.

Pienessä eteläsuomalaisessa koulussa ensimmäistä luokkaa opettava opettaja kertoo MTV Uutisille koulujen avaamiseen liittyvistä huolistaan.

Kuluva kevät etäopetuksineen on ollut rankka ja nyt valmistaudutaan taas uuteen tilanteeseen.

– Olen aika huonolla mielellä ja väsynyt. On ollut iso työ minunkin koulutuksellani ryhtyä tietotekniikkahommiin, kun ihan muutamassa päivässä joutui opettelemaan koko homman ja pistämään sen pystyyn.

Opettaja esiintyy haastattelussa ilman nimeä, jotta hänen yksityisyytensä säilyy ja työpaikalla vältytään huhupuheilta.

Hänen mukaansa etäopetus on toiminut hyvin.

– Kaikki ekaluokkalaiset osaavat tulla Meetiin (pikaviestin- ja videopuhelupalvelu) videokokoontumisiin, pitävät huolta aikatauluista ja ovat hurjasti tehneet töitä. Vanhemmille kuuluu valtavan iso kiitos.

– Joidenkin lasten osalta etäopetus on toiminut jopa paremmin kuin lähiopetus koulussa. Minulla on tavallaan ollut enemmän aikaa heille. Aikaa tehdä töitä heidän kanssaan henkilökohtaisesti.

"En tiedä, minkälainen guru sen pystyy vetämään turvallisesti"

Juuri nyt opettajaa huolestuttaa se, millä ilveellä kouluun palaavat pienet lapset saadaan käyttäytymään opetus- ja terveysviranomaisten suunnitelmissaan maalailemalla tavalla.

– Kun lukee, mitä meidän opettajien pitää tehdä, muun muassa vahtia etäisyyksiä ja syödä erikseen, en tiedä, minkälainen guru sen pystyy vetämään turvallisesti. Varsinkin sellaisissa kouluissa, joissa on esimerkiksi tuhat oppilasta, haluan todella nähdä, miten se toimii.

Suurimmat haasteet opettaja näkeekin juuri lasten kaitsemisessa pitkän kotonaolojakson jälkeen.

– Pienet ihmiset, jotka ovat olleet toisistaan erossa monta kuukautta, ovat toistensa kimpussa. Miten ne raukat pidetään erossa toisistaan?

Opettajan mukaan tärkeintä koulujen avaamisessa ovatkin lasten sosiaaliset suhteet.

– Raukkaparat ovat olleet pitkään itsekseen kotona. Kyllähän kaikki ymmärtävät, että on ikävää olla yksin. Lapset janoavat toistensa seuraa. Videotapaamisissa pidänkin hetkiä, jolloin he saavat ihan vaan jutella keskenään. 

"Opiskelun voi varmasti unohtaa"

Opettajan mukaan hänen koulunsa on hyvin tavallinen suomalainen koulu, jonka varustus on "perustasoa". Käsienpesut pystytään hoitamaan, mutta aikaa siihen menee.

– Joka luokassa on vesipiste ja käytävillä muutama. Pelkästään jo se on haaste, että lapset pesevät kädet kouluun tullessa, kun he menevät välitunnille ja tulevat sieltä pois. Myös ruokalaan mennessä pestään kädet, opettaja sanoo.

– Koko luokka on pesemässä käsiä koko ajan. Kyllä minusta tuntuu, että suurin osa koulupäivästä menee pelkkään koulussa olemiseen. Opiskelun voi varmasti unohtaa.

Opettaja ihmetteleekin kouluun kahdeksi viikoksi palaamisen mielekkyyttä.

– Toukokuun kahdella viimeisellä viikolla ei opinnollisesti enää edetä. Siihen mennessä kaikki tarpeellinen on normaalinakin lukuvuotena jo käyty läpi. Siinä on yleensä luokkaretkiä ja sen sellaista. Nyt se on käsien pesua ja kaverin välttelyä.

– Tavallaan tilanne on se, että vanhemmille saadaan tällä ratkaisulla kahden viikon lepo eli saadaan niin sanottu päivähoito lapsille. Mutta opettamisen kanssa tällä ei ole mitään tekemistä. Meillä on koulukin jo siivottu kesäkuntoon eikä luokassani ole enää mitään.

"Kaikki lapset eivät tule kouluun"

Yksi kysymysmerkki on se, miten toimitaan niiden oppilaiden kohdalla, jotka eivät ole palaamassa enää kouluun.

– Ihan varmasti kaikki lapset eivät tule kouluun. Minunkin luokallani on vanhempia, jotka ovat jo nyt ilmoittaneet, että heidän lapsensa eivät tule kouluun enää tänä keväänä.

– Opettaja ei saa antaa sekä etäopetusta että lähiopetusta eli miten tämä voidaan hoitaa? opettaja kysyy.

MTV Uutisten haastattelema opettaja kertoo yllättyneensä siitä, miten hyvin lapset ovat etäkoulussa pärjänneet.

– Etäopetus on meidän koulussa sujunut ihan äärettömän hyvin. Jokaiseen oppilaaseen on henkilökohtainen kontakti monta kertaa päivässä ja tehtäviä on tehty yhdessä.

Opettajan luokalla on oppilaita, jotka eivät oikein pärjää lähiopetuksessa, mutta jotka ovat nyt etäopetusaikana saaneet opiskelusta kiinni.

– Olen pohtinut joidenkin oppilaiden kohdalla, että menevätkö he kakkoselle lainkaan vai tahkoavatko he edelleen ensi vuonna ekaluokan tehtäviä, hän kertoo.

– Juuri ne oppilaat ovat kehittyneet, jotka eivät olleet ihan vielä koulukypsiä ja joiden olisi pitänyt olla vielä yksi vuosi kotona. He ovat saaneet tehdä tehtäviä omassa tahdissaan ja heidän kanssaan olemme tehneet töitä sellaiseen aikaan, kun linjoilla ei ole ollut muita.

Opettajalla on ollut aikaa tsempata kyseisiä oppilaita ja auttaa heitä tehtävissä.

– Osa on hyötynyt todella paljon, mikä on ollut uskomatonta huomata.

Opettaja katsookin, että etäopetuksesta voidaan ottaa jotain käyttöön myös normaaliopetuksen yhteydessä.

– Nyt kun me tämän osaamme, etäopetusta voisi tulevaisuudessa käyttää apuna. Esimerkiksi tukiopetuksessa.

Koulujen avaamisesta apua ongelmaperheiden lapsille?

Julkisuudessa on puhuttu paljon ongelmaperheiden lapsista ja yhdeksi syyksi koulujen avaamiseen onkin esitetty juuri näiden koululaisten auttaminen.

MTV Uutisten haastattelema opettaja ei allekirjoita kyseistä selitystä täysin.

– En itse ymmärrä, miten kahdessa viikossa voidaan tehdä ihmeitä.

Myös opettajan luokassa on lapsia, joiden kotioloissa on ongelmia. Hän muistuttaa kuitenkin, että pienet lapset ovat saaneet tähänkin asti käytä lähiopetuksessa.

– Välillä lapsilla jää mikrofoni auki ja kyllähän sen kuulee, mitä siellä taustalla tapahtuu. Mutta kouluhan on ollut koko ajan auki 1.–3.-luokkalaisille ja meillä sellaiset lapset, jotka kerta kaikkiaan eivät pysty kotona olemaan, ovat olleet koko ajan lähiopetuksessa.

– Meillä kouluun ovat saaneet tulla muutkin kuin etulinjassa työskentelevien lapset ilmoittamalla siitä rehtorille. Yhteensä lähiopetuksessa on ollut vajaat parikymmentä oppilasta.

Käytännön haasteiden lisäksi opettajaa huolestuttaa sekä oma että kouluun palaavien lasten terveys.

– Emme voi olla varmoja, ovatko lapset oireettomia kantajia. He voivat tartuttaa taudin toisiin lapsiin tai opettajaan. On sanottu, että yhteiskunnan kannalta on hyvä, että toimintoja avataan, mutten sitten tiedä, onko tämä juuri se järkevin kohde.

– Tämä on niin sanottu ihmiskoe.

Lue myös:

    Uusimmat