MTV Uutiset kysyi sähköpostitse viideltätoista kunnalta ja kaupungilta eri puolelta Suomea, kuinka he ovat vastaanottanee tiedon koulujen avaamisesta (14.5.) ja sen tuomista haasteista. Selväksi kävi, että opetusministeriön ohjeiden noudattaminen koetaan haastavana.
Kunnista yhdeksän vastasi MTV Uutisille iltapäivään mennessä. Koulujen avaaminen oli harvalle kuntapäättäjille yllättävä uutinen, mutta avaamisen laajuus oli sitä osalle.
– Koulujen avaaminen tässä laajuudessa oli suuri yllätys. Avaamisen käytännön toteutus herättää paljon kysymyksiä, ja tarkempia ohjeita odotellaan, kertoo reilun 2000 asukkaan kunnanjohtaja Jari Keskitalo Humppilasta.
– Huoltajilta on tullut paljon kyselyitä, osa pyrkii olemaan laittamatta lapsia kouluun, kirjoittaa Inarin sivistysjohtaja Ilkka Korhonen.
Lue myös: Kaikki oppilaat eivät palaa kouluun ennen kesää, osa vanhemmista tehnyt yhteisen päätöksen – OAJ:n puheenjohtaja: “Rehtoreiden pöydillä on vino pino poissaolohakemuksia
Korhonen on saanut opettajakunnalta viestiä myös siitä, että lähiopetukseen palataan vain lyhyen ajan vuoksi.
– Opettajat ovat epäuskoisia ja kritisoivat viimeistä kahta viikkoa koskevaa päätöstä. Odotamme lisäohjeita ja teemme linjaukset maanantaina.
Lue myös: Koulut avataan 14. toukokuuta: Oppilaita samassa tilassa normaalia vähemmän, kevätjuhlia ei järjestetä, luokat eristetään toisistaan
Tyhjiä tiloja ei kunnissa liiemmin ole, joiden avulla oppilasryhmien pienentäminen ja porrastaminen onnistuisi.
– Useimmissa kouluissa noiden asioiden huomioiminen riittävällä tasolla on todella vaikeaa. Koulujen arjen tuntemus on olennaisen tärkeää, kun ohjeita annetaan. Suurissa kouluissa tilojen käyttö on jo nyt varsin tehokasta, sanoo koulutuspalveluiden palvelualuepäällikkö Kai Väistö Rovaniemeltä.
THL:n ja hallituksen viime päivien ulostulot ennen eilistä päätöstä ovat viitanneet koulujen avaamiseen. Tämä on osattu monessa kunnassa nähdä, ja ennakkovalmisteluita on jo tehty muun muassa Kuhmossa, Haminassa, Helsingissä, Rovaniemellä ja Tampereella
– Hallinnon tasolla koulujen avautumisen päätöstä oli ehditty ennakoida, joten pohjasuunnittelu oli jo käynnissä, kertoo Tampereen sivistyspalveluiden johtaja Lauri Savisaari.
Huoli opettajien keskuudessa on nähty ja kuultu Tampereellakin.
– Opetushenkilöstössä esiintyy jonkin verran huolta lähiopetuksen järjestämisen mielekkyydestä varsinkin, kun etäopetusjärjestelyiden panostukset ovat olleet suuret ja toiminta on saatu hyvin vakiintumaan. Myös lähiopetukseen palaamisen hyvät puolet lukuvuoden yhteisen päättämisen, tuen tarpeen kartoituksen ja syksyyn valmistautumisen näkökulmasta ovat heti nousseet esiin.
Kaikkia vaatimuksia ei luvata täyttää
Opetusministeri Li Andersson listasi eilisessä tiedotustilaisuudessa useita vaatimuksia, joiden tulisi täyttyä koulujen avautuessa. Normaali kouluarki on kaukana, sillä fyysistä kanssakäymistä rajoitetaan usein keinoin.
Lue myös: Tällaisiin arvioihin päätös koulujen avaamisesta perustuu: Asiantuntijat suosittivat koronaepidemian kiihdyttämistä – muutoin voi syntyä "ruutitynnyri"
Perusperiaate on, että oppilaita pidetään samassa tilassa normaalia vähemmän. Se voidaan toteuttaa ottamalla käyttöön tyhjinä olevia tiloja, kouluruokailun järjestämisellä vain oman ryhmän tai luokan kanssa sekä mahdollisen vuorokoulun käyttöönottaminen alakouluissa.
Vaatimukset ovat vastausten perusteella suuria.
– Porrastaminen tulee aiheuttamaan poikkeusjärjestelyitä muun muassa tilankäytön ja ruokailujen suhteen, eivätkä kaikki ratkaisut ole välttämättä helppoja. Käyttöön otettavia lisätiloja ei kaikkialla ole saatavilla. Koulukuljetusten osalta tilanne voi muodostua hankalaksi, kertoo Jämsän kaupunginjohtaja Hanna Helaste.
– Suuret opetusryhmät ovat haaste tässä asiassa ja kaikkia ratkaistavia asioita ei ole vielä tänään ehditty tunnistaa, saati ratkaista, kertoo Haminan kasvatus- ja koulutuspalveluiden muutosjohtaja Liisa Koski-Lukkari.
– Koulutyön toteuttaminen eri vuoroissa on haasteellista ja sen realismia arvioivat rehtorit yhdessä opetushenkilöstön kanssa. Vuorojen toteuttaminen voi olla paremmin käytännössä mahdollista lukiossa, Koski-Lukkari jatkaa.
Koulukyyditsemisen porrastaminen on vaikeaa etenkin maantieteellisesti laajoissa kunnissa, kuten Inarissa.
– Kokonaisuudessa haasteen tekee se, että iso osa oppilaistamme on koulukuljetuksessa. Koulukuljetuksia ei voida järjestää ryhmä- tai oppilaskohtaisesti, sanoo Inarin sivistysjohtaja Korhonen.
–Jakaminen erityisiin ryhmiin tai koulun järjestäminen vuoroissa ei noudata THL:n analyysia tartuntariskistä. THL:n data-analyysi lähti siitä, etteivät lapset levitä tautia ja sen perusteella on tehty purkupäätös. Muut esitetyt toimet tulee olla sen mukaisia. Odotamme lisäohjeita, jotta voimme linjata omat toimemme, Korhonen jatkaa.
Ei vuorokoulua iltaan asti
Yksikään vastannut kunta ei ainakaan toistaiseksi kerro toteuttavansa iltaan asti ulottuvaa vuorokoulua.
– Vuoro-opetusta voidaan hieman järjestää, mutta oppilaiden koulukyydit rajoittavat järjestelyitä. Koulupäiviä ei myöskään tässä vaiheessa aiota ulottaa alkuiltaan, mitä kokonaisvaltainen porrastaminen edellyttäisi, sanoo Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva.
– Haastetta tietysti porrastamisessa on. Kuhmo on laaja pitäjä ja kuljetusoppilaita on paljon. Kuljetusoppilaiden koulupäivä tulee päättyä klo 15. Jos kuljetusoppilaiden päivä jatkuu yli klo 15, tulee kuljetuskustannusten osalta kalliiksi ja voi olla, ettei kalusto riitä, kirjoittaa Kuhmon hallintojohtaja Juhana Juntunen.
–Mikäli lisäkustannuksia tulee, niin ne tulee valtion korvata kunnille.
Korjattu videon kuvatekstissä Tytti Määtän titteli kunnanjohtaja kaupunginjohtajaksi ja Kuhmo pienestä kunnasta pieneksi kaupungiksi klo 17.51.