Ihminen ovat kautta aikojen pitänyt itseään luomakunnan älykkäimpänä olentona – kenties aivan perusteetta. Tätä mieltä on eläintieteilijä Jussi Viitala, joka pohtii ihmisen ja eläinlajien älykkyyttä kirjassaan Älykäs eläin.
– Ihminen saattaa olla älykkäin olento, mutta sitä ei ole vielä varmaksi todistettu. Myös eläimissä on todella älykkäitä lajeja ja yksilöitä. Vertailun tekee ongelmalliseksi se, että usein vertailuun valitaan ihmisistä Einsteinin kaltaisia huippuyksilöitä ja eläimistä keskivertoyksilöitä. Ei sellainen ole reilu vertailu, Viitala pohtii.
Yllättävän älykäs mustekala
Suurta älykkyyttä löytyy ihmisten ohella monista nisäkkäistä ja linnuista.
– Yllättävin löytö älykkäiden eläinten joukkoon on ollut mustekala, joka on lyhytikäinen ja epäsosiaalinen mutta kiistattoman älykäs eläin. Kalastajat kertovat sen älystä monenlaisia tarinoita, ja niiden taidot on todennettu myös laboratoriokokein. Mustekalat osaavat esimerkiksi avata lasipurkin kierrekannen ja poimia sisältä äyriäisen. Mustekalojen ohella myös isot ihmisapinat, hevoset, lehmät, siat, delfiinit ja norsut ovat älykkäitä eläimiä, Viitala toteaa.
Myös kotoinen lintu korppi ja isot varislinnut yleensäkin kykenevät Viitalan mukaan monenlaisiin ongelmanratkaisuihin.
– Korppi ymmärtää esimerkiksi katseen merkityksen. Jos se huomaa toisen korpin katselevan sen ravinnon kätkemispuuhia, se käy pian kätkemässä ravinnon uuteen piiloon. Korpilla on käytössään myös eräänlainen kieli, sillä se kommunikoi lajitovereilleen erilaisilla huudoilla eri petojen lähestymisestä. Luontoihmiset ovatkin kertoneet, että korppi ääntelee eri tavoin vaikkapa muuttohaukan kuin karhun lähestyessä.
