Lämmin vesi on yksi kodin pahimpia sähkösyöppöjä, mutta kannattaako tässä kohdin säästää? Professori kertoo, mitä vaikutuksia kylmän veden käytöllä voi olla terveydelle.
Ukrainan sodasta johtuva Euroopan energiakriisi uhkaa tehdä tulevasta talvesta kylmän paitsi kuvainnollisesti myös kirjaimellisesti. Pahimmillaan sähkönkulutusta joudutaan säännöstelemään.
Kotitalouksia on kehotettu leikkaamaan sähkönkulutuksestaan. Energiansäästöllä varaudutaan edessä häämöttävään kriisitalveen, minkä lisäksi toimet säästävät rahaa kiristyvässä taloustilanteessa sekä edesauttavat ilmastonmuutoksen hillintää.
Ilmastonmuutos uhkaa ihmisten terveyttä monin eri tavoin, mutta onko energiansäästötalkoilla suoria vaikutuksia hyvinvointiin?
Kerroimme aiemmin, että huonelämpötilojen lasku, ilmanvaihdon säätäminen alemmas sekä puunpolton lisääminen voivat vaikuttaa asujien terveydentilaan. Sähköä voi säästää myös muilla tavoilla, kuten käyttöveden lämpötilaa laskemalla.
Näin kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola Oulun yliopistosta arvioi kylmemmän veden käytön terveysvaikutuksia.
Kylmät suihkut
Kylmien suihkujen terveyshyödyistä ei ole vakuuttavaa tutkimusnäyttöä, mutta osa ihmisistä saattaa kokea piristyvänsä jäätävän veden alla. Jos ihmisen omassa lämmönsäätelyssä ei ole ongelmia ja kylmässä kylpeminen tapahtuu hallitusti, ei tapaan todennäköisesti liity terveysriskejä.
Jaakkola kuitenkin muistuttaa, että sydänongelmista kärsivien ei kannata kylmässä peseytyä. Kylmä vesi on elimistölle shokki, joka lisää verenkiertoelimistön kuormitusta ja voi johtaa esimerkiksi rytmihäiriöön.
Lue myös: Kävi jääkylmässä suihkussa joka aamu viikon ajan – mies paljastaa, kannattiko kokeilu
Kylmä talousvesi
Suomessa lämpimän käyttöveden tulisi olla vähintään 55-asteista, millä pyritään estämään haitallisten mikrobien, kuten legionellabakteerien, aiheuttamia tartuntoja. Legioonalaistauti aiheuttaa kuumetta ja keuhkokuumetta ja johtaa toisinaan kuolemaan.
Käyttöveden lämpötilan laskusta aiheutuvaa legionellariskiä Jaakkola pitää pitkälti teoreettisena. Terveyskirjaston mukaan Suomessa tavataan vuosittain noin 30 tautitapausta, joista yli puolet on tuotu ulkomailta.
Sinunkin kylpyhuoneestasi voi löytyä osa, jota ei ole pesty koskaan – tiesitkö tästä? Juttu jatkuu videon alla.
0:19
Kylmä astioiden- tai pyykinpesuvesi
Mitä korkeammassa lämpötilassa likaiset astiat pestään, sen puhtaampi on lopputulos. Mikäli hygieniasta tingitään energiansäästön nimissä, voi seurauksena olla esimerkiksi mikrobien lisääntyminen ruokailuvälineissä ja astioissa.
Jaakkola suosittelee astioiden pesemistä kuumalla vedellä etenkin ravintoloissa ja laitoksissa. Kylmempää vettä voi sen sijaan käyttää kotitalouksissa, joissa bakteerit ja virukset leviävät ihmisten välillä muutenkin.
Pyykit sen sijaan voi hyvillä mielin pestä matalammassakin lämpötilassa, sillä nykyaikaisilla pesuaineilla puhdasta jälkeä tulee viileämmälläkin vedellä.
Uudemmissa pesukoneissa tarjolla on jopa 20 asteen pesuohjelmia. Kuitenkin jo pesulämpötilan lasku 60 asteesta 40:een säästää merkittävästi energiaa. Samalla vaatteiden käyttöikä pitenee.
Lue myös: Saako kerrostalossa pestä pyykkiä yöllä?
Lue myös: "Yhtä hyvin voisi pudotella satalappusia pöntöstä alas" – näin paljon viattoman oloinen ongelma voi kasvattaa vesilaskua
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Kuinka monta lakanaa mahtuu viiden kilon pesukoneeseen? Katso videolta, kuinka paljon erilaiset pyykit painavat.
0:46
Osittaislähteet: THL, Terveyskirjasto, Sitra