Tulevana talvena on varauduttava mahdollisen sähköpulan aiheuttamiin sähkökatkoihin. Katkot toteutettaisiin kiertävinä kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainosta ja samalla mahdollisen sähköpulan aiheuttamien katkojen käyttöönotosta vastaa kantaverkkoyhtiö Fingrid.
Mikäli sähkön kysyntä ylittää Suomessa sähköntuotannon ja -tuonnin, voi Fingrid määrätä alueellisia katkoja välttääkseen koko Suomen pimenemisen.
– Sähköpulan yhteydessä kiertävät sähkökatkot ovat se viimeinen käytettävissä oleva keino varmistaa, ettei synny laajamittaista, pitkäkestoista, jopa koko Suomea koskettavaa sähköhäiriötä, Fingridin käyttötoiminnan johtaja Tuomas Rauhala kertoo.
Lue lisää: Sähkömarkkinat ovat kriisissä – tästä se johtuu
Riittääkö sähkö talveksi? "Ei hallituskaan voi voimalaitoksiksi muuttua"
Käytännössä Fingrid pyrkii ennustamaan sähkön saatavuutta aina seuraavan vuorokauden ja lähivuorokausien ajalle.
Todennäköisesti sähköpulatilanteesta voidaan ilmoittaa edellisenä päivänä, mutta äkkinäisessä häiriötilanteessa varoitusta ei ehditä antaa käyttäjille asti.
– Todennäköisesti sähköpula kehittyy useiden tuntien, kymmenien tuntien aikana, jolloin pystymme viestimään ennakkoon.
– On myöskin mahdollista, että tuontiyhteys tai iso voimalaitos vikaantuu yllättäen. Tällöin sähköpulatilanne voi syntyä minuuteissa tai kymmenissä minuuteissa, Rauhala kertoo.
Lue myös: Suomen on leikattava sähkönkulutusta huipputunneilta joulukuusta alkaen
Sähköpulan uhkakin on harvinainen
Fingridillä on käytössään kolmiportainen asteikko sähköpulan riskistä: sähköpula on mahdollinen, sähköpulan riski on suuri tai sähköpula on syntynyt.
Viimeisen viiden vuoden aikana sähköpulan mahdollisuudesta tai riskistä on varoitettu kerran. Sähköpulasta on Suomessa edellisen kerran kärsitty 1970-luvulla.
– Sähköpulaahan pyrimme välttämään kaikin mahdollisin keinoin. Ensin pyrimme aktivoimaan kaikki markkinoilla käytössä olevat tuotantolaitokset ja kysynnän jouston, Rauhala kertoo.
– Lisäksi energiansäästöllä ja käytön ajoittamisella tulee olemaan ratkaiseva merkitys tulevana talvena, hän huomauttaa.
Lue myös: Entä jos sähkölaskua ei pysty maksamaan? Sähköyhtiöt kertovat, mitä maksamattomasta laskusta seuraa
Katkot jäävät jakeluverkkoyhtiöiden toteutukseen
Mikäli Suomeen syntyisi kuitenkin sähköpula, jäisi Fingiridin määräämien sähkökatkojen toteuttaminen alueellisille sähkölaitoksille.
Sähköpulan mahdollisuuteen on varauduttu laitoksissa aiemminkin, mutta suunnitelmia on päivitetty tulevan talven varalta.
– Meillä on tietenkin tähänkin asti ollut oma varautumissuunnitelma valmiina näiden tilanteiden varalle, mutta nyt kun riski on kohonnut aikaisempiin vuosiin verrattuna, olemme tarkentaneet omia suunnitelmiamme, kertoo käyttöpäällikkö Mikko Piironen Vantaan Energia Sähköverkot Oy:stä.
– On ehkä paremmin yritetty tunnistaa niitä kriittisiä sähkönkäyttäjiä asiakkaistamme, Piironen täsmentää.
Lue myös: Asuinpaikka vaikuttaa: Kiinteistökuluissa jopa yli tuhannen euron ero vuodessa
Energia on nyt kalliimpaa kuin koskaan 2000-luvulla
Yhteiskunnan kannalta tärkeät toiminnot, kuten esimerkiksi sairaalat, pyritään aina rajaamaan sähkökatkojen ulkopuolelle. Ensisijaisesti katkot kohdistuvatkin alueille, joissa ei ole yhteiskunnan toiminnan jatkuvuuden kannalta kriittistä toimintaa.
Sähköt katki kahdeksi tunniksi
Katkoja tullaan kierrättämään myös kaupunkien sisällä. Esimerkiksi Tampereella kokonaisia kaupunginosia voi mennä pimeäksi. Turussa ja Jyväskylässä puolestaan pimennettävät alueet eivät seuraa välttämättä asuinalueiden tai kaupunginosien rajoja.
– Katkoalueet eivät välttämättä kohdistu yksi yhteen asuinalueiden kanssa. Mitään erityistä todennäköisintä katkoaluetta ei myöskään ole, vaan katkot tulevat kohdistumaan tasaisesti koko jakelualueelle, kertoo Jyväskylässä toimivan Alva Sähköverkon toimitusjohtaja Janne Pirttimäki.
Katkot kestävät yksittäisellä asiakkaalla korkeintaan kaksi tuntia, minkä jälkeen uusi katko voi alkaa samalla alueella muutaman tunnin päästä.
Lue myös: Taas lähti töpseli irti marketissa – nyt kohteina K-18-tuotteet
Sähköt palautetaan kahden tunnin katkon jälkeen eri kaupungeissa vaihtelevasti.
Helsingissä samalla alueella voidaan katkaista sähköt jo kahden tunnin jälkeen, kun esimerkiksi Tampereella ja Jyväskylässä sähköt palautetaan välissä neljäksi tunniksi ja Turussa kuudeksi.
– Peräkkäisten katkojen välissä on vähintään kaksi tuntia sähköt päällä. Mikäli sähköpulatilanne kestää pitkään, voi samalle asiakkaalle tulla useampi sähkökatko, käyttöpäällikkö Juho Kuokkanen kertoo Helen Sähköverkosta.
Lue myös: Kallis sähkö sulki jäähallin – sadat lätkäjunnut eivät pääse harjoittelemaan
Suurin riski huippukulutustunteina
Sähkökatkojen alkamista tulevana syystalvena on vielä mahdotonta ennustaa, mutta sähköpulan riski on korkeimmillaan joulu–maaliskuussa.
Sähkönkulutusta voidaan joutua säännöstelemään etenkin aamun ja illan huippukulutustunteina, eli noin kello 08–10 ja 17–19.
– Katkot osuvat todennäköisimmin ajankohtiin, jolloin Suomen sähkönkulutus on suurimmillaan. Eli käytännössä silloin, kun koko Suomessa on kylmä ja tuuleton arkipäivä, sanoo Vantaan Energia Sähköverkkojen Mikko Piironen.
Kaikkien toimijoiden mukaan kuluttajien omilla sähkönsäästötoimilla on suuri vaikutus, etenkin huippukulutustunneilla. Katkoihin on hyvä varautua myös ilman sähköpulan uhkaa, muistuttaa Oulun Energia Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Anna Pasma.
– On hyvä muistaa, että vioista johtuvia kahden tunnin ja jopa pidempiäkin katkoja tapahtuu normaalistikin ympäri maata. Omaehtoinen varautuminen on aina tärkeää, Pasma sanoo.