Onko ok uhrata yksi pelastaakseen monta? Vastaus kertoo, mistä päin olet kotoisin

2:41
Kulttuuri vaikuttaa myös sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Naisten elämään kuuluu paljon vähättelevää kulttuuria.

Kansainvälinen tutkimus paljastaa, että moraaliset valinnat ovat ainakin osittain kulttuurisidonnaisia.

Juna puksuttaa kohti raideristeystä. Jos sen suuntaa ei muuteta, juna ajaa viiden ihmisen ylitse. Jos taas junan suuntaa vaihtaa, se tappaa yhden ihmisen. Mitä teet? Tahraatko kätesi vereen ja käännät junan ajamaan yksittäisen ihmisen yli, vai oletko tekemättä mitään ja annat junan tappaa viisi ihmistä?

Klassinen moraalinen ongelma on kiinnostanut psykologeja ja filosofeja vuosikymmenien ajan. Tuoreen Exeterin yliopiston johtaman tutkimuksen mukaan ihmisen vastaus riippuu osittain siitä, minkälaisesta kulttuurista hän tulee.

Tiedotteessa tutkijat uskovat löydöstensä voivan vaikuttaa merkittävästi tekoälyn kehitykseen esimerkiksi itseään ajavissa autoissa.

Länsimaalainen uhraa yhden ihmisen aasialaista todennäköisemmin

Proceedings of the National Academy of Sciences -tiedelehdessä julkaistut tulokset perustuvat yli 70 000 osallistujan vastauksiin, joita he antoivat kolmeen eettiseen kysymykseen. Osallistujat edustivat 42 kahta maata.

Kaiken kaikkiaan 81 prosenttia ihmisistä oli valmis vaihtamaan junan raidetta ja tappamaan yhden ihmisen sen sijaan, että antaisi viiden kuolla. Puolet olisi valmiita heittämään junan eteen ihmisen säästääkseen viisi ihmistä.

Yhteisöllisyyttä painottavissa Aasian maissa, kuten Kiinassa, Japanissa ja Koreassa, ihmiset olivat vähemmän taipuvaisia uhraamaan yhden hengen pelastaakseen monta. Sen sijaan Euroopassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa ihmiset olivat halukkaampia kääntämään junan suuntaa ja uhraamaan yhden ihmisen pelastaakseen viisi henkeä.

Mahdollisuus uusiin ihmissuhteisiin vaikuttaa päätökseen

Tutkijat selittävät kulttuurin vaikutusta moraaliin esimerkiksi sillä, kuinka suurissa yhteisöissä ihminen kasvaa. Aasialaisissa perinteisissä pienissä yhteisöissä uusia ihmissuhteita on haastavampaa luoda, minkä vuoksi nykyisiä suhteita ei haluta tuhota uhraamalla jotakuta. Junaraiteen kääntämisen voisi nähdä olevan negatiivinen sosiaalinen signaali, joka johtaa ihmissuhteiden kariutumiseen.

Länsimaissa ihmisillä on enemmän suhteellista liikkuvuutta, ja uusia sosiaalisia ryhmiä löydetään helpommin. Tällainen liikkuvuus näytti vaikuttavan yhden ihmisen uhraamishaluihin suuresti, vaikka tutkijat ottivat huomioon esimerkiksi uskonnon, individualismin ja bruttokansantuotteen.

Jos siis ihmisellä on paljon mahdollisuuksia löytää uusia ystäviä, yhden uhraaminen ei ole niin suuri juttu. Jos taas mahdollisuudet uusiin ihmissuhteisiin ovat vähäiset, ei jo syntyneitä suhteita haluta uhrata.

Psykologi Molly Crockett Yalen yliopistosta tosin muistuttaa Vox-uutissivuston haastattelussa, että myös länsimaissa ihmiset tapaavat luottaa paljon enemmän ihmisiin, jotka eivät olisi valmiita uhraamaan yhtä ihmistä useiden vuoksi.

Lähteet: Science Daily, Vox, PNAS

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja