Olympiahistorian kukkaset sarja on tällä erää asiallista päättää mieheen, jonka juoksusuoritusten lisäksi myös hänen nimensä on kerrassaan legendaarinen. Volmari ”Vomma” Iso-Hollo (ent. Hollo) voitti 3000 metrin estejuoksun kaksissa peräkkäisissä olympialaisissa, 1932 Los Angelesissa ja 1936 Berliinissä. Koskaan aikaisemmin tai myöhemmin ei kukaan ole voittanut esteitä kaksissa peräkkäisissä kisoissa.
Esteiden lisäksi Iso-Hollo juoksi olympialaisissa 10 000 metrillä hopeaa 1932 ja pronssia 1936. Vuonna 1936 hän juoksi esteiden maailmanennätyksen 9.03,8. Tuolla ajalla Iso-Hollo olisi ollut vuoden 2008 Kalevan kisoissa Tampereella neljäs.
1500 metriä hän juoksi 3.54, 3000 metriä 8.19, 5000 metriä 14.18 ja 10 000 metriä 30.12. Kun juuri vuoden 2008 Kalevan kisoista puhuttiin, niin ennätyksillään Iso-Hollo olisi ollut kympillä toinen ja vitosella kolmas.
Vaikka Iso-Hollo oli valittu aikoinaan Losin kisoihin 5000 ja 10 000 metrille, päätettiin hänet paikan päällä pistää vitosen sijasta estejuoksuun. Kävi ilmi, että Iso-Hollo oli esteiden ylittäjänä luonnonlahjakkuus. Hän ylitti niin kuiva- kuin vesiesteet harvinaisella vaivattomuudella. Ei ihme, että hän on edelleen estejuoksun legenda.
Syyskuussa 1933 nähtiin eräänlainen vahdinvaihto, kun Iso-Hollo voitti itsensä Paavo Nurmen niin sanotulla Karjalan maratonilla Viipurissa. Matkana oli 15000 metriä. Nurmi oli tuolloin jo 36-vuotias ja uransa ehtoossa, mutta tuo juoksu nähtiin ikään kuin symbolisena valtakapulan vaihdoksena vanhan ja uuden juoksijapolven välillä.
Tiedä sitten katkeroittiko tuo tappio jollakin tapaa Nurmea, mutta vajaa kuukausi ennen Berliinin olympialaisia 1936 Nurmi arvioi suomalaisen kestävyysjuoksun tilaa seuraavin – aavistuksen katkerinkin - sanankääntein:
”Tilanne on perin lohduton Berliinin olympialaisia ajatellen. Meidän joukkueemme tulee olemaan suhteellisesti heikompi kuin kertaakaan itsenäisyytemme aikana. Emme voi olla varmoja ainoastakaan kultamitalista.”
Voi miten väärässä tuo vaitelias ja juro mies olikaan. Suomi otti kisoista seitsemän kultaa. 3000 metrin esteistä ja 5000 metriltä tuli kaksoisvoitto ja 10 000 metrillä peräti kolmoisvoitto. Vitosen kaksikko oli Gunnar Höckert-Lauri Lehtinen, esteissä Iso-Hollo-Kalle Tuominen ja kympillä Ilmari Salminen-Arvo Askola-Iso-Hollo. Jälkimmäinen on jäänyt soimaan suomalaisten mieliin ikuisesti Martti Jukolan hehkutettua radiossa, kuinka Murakoso jää.
1936 Berliinin olympialaisissa Iso-Hollo kutsuttiin voittonsa kunniaksi valtakunnankanslerin järjestämille illallisille. Iso-Hollo sai istumapaikan Adolf Hitlerin vierestä. Toisenlaista sotahistoriaa hän joutui todistamaan taisteltuaan rintamalla sekä talvisodassa että jatkosodassa.
Sota ja nivelreuma lopettivat Iso-Hollon uran huipulla, mutta vielä 1946 hän juoksi 39-vuotiaana maratonin 2.53.
Volmari Iso-Hollo poistui keskuudestamme 62-vuotiaana 1969. Vuonna 1994 hänelle pystytettiin näköispatsas kotikaupunkiinsa Keravalle.
Ja koko tämän sarjan kohottavaksi lopuksi: ei, me emme ole Volmarin kanssa valitettavasti edes kaukaista sukua.
Teksti: Lauri Hollo
(MTV3)