Ihmisen väkivaltaisuutta ja rikollisuutta on mahdollista ennustaa tiettyjen fyysisten ominaisuuksien perusteella. Nämä ominaisuudet ovat näkyvissä jo lapsena tai nuorena, eivätkä ne muutu ihmisen aikuistuessa.
Näin kertoo aivotutkija Lauri Nummenmaa viime syksynä ilmestyneessä kirjassaan nimeltä Pahuus, ilmisluonnon pimeä puoli (Tammi).
Nummenmaan mukaan pelkoherkkyys ja ahdistumisalttius ovat ominaisuuksia, jotka vaikuttavat suojaavan ihmistä epäsosiaaliselta käytökseltä.
Ensimmäinen viite väkivaltaisuudesta on alhainen leposyke.
– Ilmiö on säännönmukainen ja toistuu myös eläinkunnassa, jopa rauhallisina pitämillämme lajeilla kuten kaniineilla, Nummenmaa kuvailee kirjassaan.
Terveen aikuisen leposyke on 40–90 lyöntiä minuutissa. Leposykkeellä tarkoitetaan sydämenlyöntitiheyttä silloin, kun elimistö on levossa, esimerkiksi hyvin nukutun yön jälkeen.
– Mitä matalampi leposyke, sitä aggressiivisempia ihmiset ovat. Lähes kaikissa tutkimuksissa on päädytty samaan tulokseen.
Leposykkeen yhteyttä ihmisen aggressiivisuuteen on tarkasteltu laajoissa tutkimuksissa vertaamalla sitä muun muassa kyselylomakkeisiin, psykiatrisiin diagnooseihin ja väkivaltarikostuomioihin.
– Riippumatta siitä, miten aggressioita ja väkivaltaisuutta mitataan, tulos on selvä, kokenut aivotutkija kertoo.
Lue myös: Voiko ihminen olla syntyessään paha? Näin vastaa aivotutkija – "Väkivaltaisuus periytyy todella voimakkaasti"
Herkkyys suojaa
Tutkijat selvittivät myös sitä, että vaikuttaako leposyke rikollisuuteen vai voisiko olla niin, että rikollisuus ja antisosiaalisuus muuttavatkin ihmisen kehoa ja mieltä. Selvittääkseen tätä he valikoivat tutkimusryhmäksi 14-vuotiaita ja seurasivat näiden elämän sujumista 15 vuoden ajan.