Mainos

Onko televisio alati päällä? Professori varoittaa "heinäsirkkamieliksi" kasvavista lapsista: "Voi syntyä rauhattomia mieliä"

1:20

Onko seuraava ilmiö tuttu: televisio pauhaa kotona päällä, vaikka sitä ei kukaan aktiivisesti katso? Taustahäly vaikuttaa eri ihmisiin eri tavoin, mutta psykologian professori uskoo valtaosan häiriintyvän hälinästä.

Yllä olevalla videolla Kimmo Alho lievittelee ihmisten pelkoja informaatiotulvasta.

Helsingin yliopiston psykologian professori Kimmo Alho kertoo, että taustahälinän vaikutus ihmiseen riippuu siitä, kenestä puhutaan ja mitä tämä henkilö yrittää tehdä.

– On ihan totta, että osalla ihmisistä taustaääni tekee ympäristöstä monotonisemman, sillä se peittää muita ääniä ympärillä. Sen takia esimerkiksi opiskelija saattaa kuunnella musiikkia opiskellessaan, Alho kertoo.

"Äänet taustalla häiritsevät suoritusta"

Kaikkien kohdalla taustahäly ei kuitenkaan paranna tehtävästä selviytymistä.

– Haittapuolena on, että suurella osalla ihmisistä erilaiset äänet taustalla häiritsevät suoritusta, varsinkin jos pitää tehdä erityistä keskittymistä vaativaa tehtävää, professori jatkaa.

Alho kertoo, että esimerkiksi taustalla kuuluva puhe häiritsee lukemista, sillä se tunkeutuu samoihin kielellisiin järjestelmiin, joita tarvitaan luetun tekstin ymmärtämisessä ja mieleen painamisessa.

Sama ilmiö toimii myös toisinpäin: jos ihminen kuuntelee puhetta, samalla kun kuvaruudulla näkyy tekstiä, lukee hän varsin automaattisesti tekstin. Tämä heikentää kuullun puheen ymmärtämistä.

Taustamelu voi vaikuttaa lapsen mieleen

Nykyään jo pienet lapset tottuvat siihen, että ruudut äänineen sävyttävät elämää. Se voi vaikuttaa lapsen kehitykseen.

– Lapsena voi kehittyä tottumus siihen, että informaatiolähteitä pitää olla koko ajan. Voi syntyä rauhattomia mieliä ja kehittyy tapa jatkuvaan informaation hakuun ympäristöstä, sanoo Alho.

Pelkona on, että tällaisista lapsista kasvaa ”heinäsirkkamieliä”, jotka hyppivät asiasta toiseen. Keskittymiskyvyn heikkeneminen voi vaikeuttaa pärjäämistä esimerkiksi töissä.

Esimerkiksi viime vuonna Helsingin yliopistossa väitelleen Mona Moisalan väitöstutkimuksessa havaittiin, että usein arkielämässään kahta asiaa samaan aikaan tekevät nuoret ja nuoret aikuiset häiriintyivät enemmän ja joutuivat ilmeisesti ponnistelemaan suuremmin häiriötilanteissa kuin ne, jotka eivät ”multitaskaamista” harrastaneet.

Hälinä voi häiritä kielellisten kykyjen kehittymistä

Liiallisella altistumisella taustahälinälle voi olla muitakin haittavaikutuksia – eritoten pienelle lapselle. Varhaislapsuudessa aivot muovautuvat ja pieni ihminen rakentaa elämänsä kivijalan.

– Voisi kuvitella, että varhaislapsuuden taustahäly heikentäisi esimerkiksi kielellisten kykyjen kehittymistä, pohtii Alho.

Vuonna 2016 Child Development -julkaisussa esitelty tutkimus totesikin, että melu häiritsee lapsia sekä kognitiivisesti että psykofysiologisesti. Tutkimuksessa havaittiin, että taustalla kuuluva puheensorina heikensi lasten kykyä oppia sekä nosti stressihormoni kortisolin lisääntymistä.

Myös Alho on huolissaan taustametelin nostamasta stressitasosta.

– Se ei tietenkään ole hyvä kehitykselle.

Hälystä voi myös hyötyä

0:38

Toisaalta häly voi olla jopa suotuisaa.

– Jos ihmisellä on tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö, ympärillä olevat äänet saattavat jopa parantaa suoritusta, kertoo Alho.

Ilmiö saattaa liittyä siihen, että tarkkaavaisuus - ja ylivilkkaushäiriöön liittyvä laskenut vireystila nousee taustahälyn vaikutuksesta optimaaliselle tasolle.

– Yleisesti ajatellaan, että ylivilkkaushäiriö johtuu siitä, että ihminen hakee ympäristöstään stimulaatiota, jota siinä ei ole. Se nostaa vilkkautta, Alho sanoo.

Häly voi harjoittaa aivoja

Tiedetään myös, että aivojen otsalohkotoiminnat kehittyvät aikuisuuteen asti. Aivojen otsalohkot ovat hyvin tärkeitä toiminnanohjauksen ja tarkkaavaisuuden säätelyssä.

– On aika selvää, että tarkkaavaisuuskyvyt muuttuvat iän myötä harjaantumisen kautta, sanoo Alho.

Television taustahäly voikin olla myös oiva harjoitustilanne, jossa opitaan olemaan välittämättä ympäröivästä hälystä.

Testaa oma hälyherkkyytesi!

Koska herkkyys taustahälinälle on yksilökohtaista, Kimmo Alho suosittelee seuraavaa keskittymiskykyä mittaavaa testiä:

Suorita vaikeaa tehtävää, esimerkiksi suurten lukujen päässälaskuja, televisio päällä ja televisio pois päältä.

Katso, montako tehtävää pystyt suorittamaan televisio päällä verrattuna siihen, kuinka monta tehtävää onnistut ratkaisemaan television ollessa pois päältä.

Jos huomaa päällä olevan television heikentävän suoritusta huomattavasti, saattaa hyvinkin olla herkkä taustahälyn negatiivisille vaikutuksille.

Tällöin taustahälyä on syytä vähentää ja esimerkiksi televisio sammuttaa, kun sitä ei aktiivisesti katso.

***

6:00

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.