Oikeus: Journalistiliitto ei syrjinyt naistoimittajiaan

Palkkasyrjinnästä korvauksia vaatineet kaksi naistoimittajaa ovat hävinneet Suomen Journalistiliittoa vastaan nostamansa oikeusjutun. Helsingin käräjäoikeus arvioi tänään antamassaan päätöksessä, ettei työnantaja syrjinyt heitä sukupuolen perusteella.

Naiset peräsivät Journalistiliitolta yhteensä yli 80 000 euron korvauksia.

Liiton kustantamassa Journalisti-lehdessä työskennelleet naiset katsoivat, että heille on maksettu sukupuolen perusteella huomattavasti huonompaa palkkaa kuin heidän mieskollegoilleen. Naiset sanoivat tehneensä samaa tai jopa vaativampaa työtä kuin miehet.

Naiset laskivat, että palkkaero miehiin on ollut jopa yli tuhat euroa kuukaudessa.

Toinen toimittajista kertoi pyytäneensä useita kertoja, että hänen palkkansa nostettaisiin samalle tasolle miestoimittajien kanssa. Lopulta palkka nousi 90 euroa kuukaudessa.

Toimittaja teki tämän jälkeen asiasta tasa-arvolaissa mainitun selvityspyynnön, ja välit henkilöstöhallintoon tulehtuivat hänen mukaansa. Nainen sanoi tunteneensa, että työnantaja yritti painostaa häntä luopumaan palkka-asioihin liittyvän prosessin eteenpäin viemisestä.

Viime vuoden alussa Journalistin toimittajat siirtyivät palkkausjärjestelmässä noudattamaan lehdistön työehtosopimusta aiemman palkkausohjesäännön sijaan. Naisten mukaan järjestelmän muutos ei korjannut palkkaongelmaa.

Miehillä pitkä työkokemus

Journalistiliitto kielsi, että naistoimittajiin olisi sovellettu sukupuolen perusteella epäedullisempia palkkaehtoja kuin miehiin. Sen mukaan vertailukohteena toimineiden miesten työtehtävät eivät ole olleet samanlaisia kuin naisten vaan vaativampia. Lisäksi miehillä on pitkä kokemus.

Liiton puheenjohtaja Arto Nieminen kiisti toimittajan esittämät syytökset painostusyrityksistä.

Käräjäoikeus katsoi, että kahdelle miehelle on maksettu samanarvoisesta työstä osin korkeampaa palkkaa kuin naisille. Korkeamman palkan maksaminen ei kuitenkaan ole laissa kiellettyä syrjintää, jos työnantajalla on menettelyyn hyväksyttävä syy.

Tasa-arvolain esitöiden mukaan tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi henkilökohtainen koulutus ja ammattitaito.

Oikeus viittasi ratkaisussaan muun muassa miesten pitkään työkokemukseen, joka on pätevöittänyt heitä. Toisella miehistä oli kokemusta toimittajan töistä yli 30 vuoden ajalta, toisella hieman vähemmän. Naisilla kokemus oli alle kymmenen vuotta. Toinen miehistä oli toiminut myös esimerkiksi päätoimittajan sijaisena.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat