Suomen inflaatio kiihtyi viime kuussa seitsemään prosenttiin, mikä on suurin luku sitten helmikuun 1990. Myös kuukausikohtainen hintojen nousu on ollut poikkeuksellisen suurta. Asuntolainojen korotkin tulevat nousemaan lähitulevaisuudessa, mutta pääekonomistin arvioin mukaan eivät sietämättömän korkeiksi.
Suomen inflaatio on viimeksi ollut yhtä korkealla tasolla helmikuussa 1990. Inflaatiota kiihdyttävät erityisesti ruuan, sähkön ja polttoaineiden kallistuminen. Koko euroalueen inflaatio oli toukokuussa 8,1 prosenttia.
– Inflaatio lähti jo viime vuonna kasvuun koronaelpymisen myötä, silloin se kohdistui Suomessa hyödykeryhmiin kuten sähköön ja bensaan. Nyt Venäjän aloitettua sodan on nähty hyvin laajalainen paine kaikkiin kustannuksiin, ja nyt se alkaa hiljalleen tulla läpi hyvin laajasti, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Lue myös: Inflaatio kiihtyi 7 prosenttiin – kovin tahti yli 30 vuoteen: "Ansiotaso ei pysy nyt perässä ja ostovoima heikkenee"
Tällä hetkellä käytännössä kaikki hinnat nousevat. Yleistä hintatasoa nopeammin nousevat liikenne, elintarvikkeet ja asuminen, ilmenee Tilaskokeskuksen kuluttajahintaindeksistä.
Tilastokeskuksen liikenne-ryhmitykseen lasketaan mukaan polttoaineiden lisäksi muun muassa ajoneuvojen ostohinnat, joukkoliikenneliput ja taksimatkat.
Asuminen taas pitää sisällään sähkön, veden, talouskaasun ja lämmityspolttoaineet. Elintarvikkeisiin lasketaan mukaan alkoholittomat juomat.
– Energian hinnan kallistuminen vaikuttaa ruuan tuotantokustannuksiin. Tämän sodan myötä on tullut nousupainetta myös muun muassa lannoitteiden hintoihin.
Energian hinnannousuun vaikuttaa Ukrainan sodan lisäksi myös esimerkiksi valuuttakurssit.
– Öljyllä käydään kauppaa nimenomaan dollareissa ja euro on halventunut suhteessa dollariin. Lisäksi Länsi-Euroopassa on puutetta jalostuskapasiteetista. Lisäksi lomakausi nostaa tyypillisestikin polttoaineiden hintoja. Siinä on tällainen täydellinen myrsky eli aika monta tekijää.
"Yksi maailmantalouden isoja kysymyksiä"
Inflaatio johtaa väistämättä ohjauskorkojen nousuun. Euroopan keskuspankin odotetaan nostavan korkoa ensi kuussa. Yhdysvaltain keskuspankki nosti jo viime kuussa ohjauskorkoa 0,5 prosenttiyksikköä, mikä on suurin yksittäinen koronnosto Yhdysvalloissa yli kahteen vuosikymmeneen.
– Inflaatio on vähän yllättänyt keskuspankit ja nyt joudutaan rahapolitiikkaa kiristämään hyvin rajusti. Tämä on yksi maailmantalouden isoja kysymyksiä, että mitä tästä seuraa ja miten siitä selvitään, Appelqvist sanoo.
Lue myös: Eeva Lehtimäen kommentti: Kevenevä kukkaro ja miljardihaulikko
Tämä merkitsee myös asuntolainojen korkojen nousua. Appelqvistin mukaan nousuun on varauduttava, mutta asuntovelalliset eivät vielä ole pulassa.
– Nykyisillä korkotasoilla kenenkään ei pitäisi vielä joutua pulaan, mutta on totta, että asuntolainojen korot tulevat nousemaan tässä pikkuhiljaa. Sellainen pari-kolme prosenttia on sellainen mihin on syytä varautua, mutta toistaiseksi ei ole näköpiirissä, että mentäisiin sen yli. Toistaiseksi asuntovelallisten pitäisi noususta selvitä, sillä asuntolainat stressitestataan paljon tätä korkeammilla tasoilla.
Ostovoima supistuu
Pitkin kevään vaikeita työmarkkinaneuvotteluita on pohdittu inflaation ja palkankorotusten välistä suhdetta. Appelqvistin arvion mukaan hinnat nousevat nyt sellaista tahtia ja niin laaja-alaisesti, että nousua ei voi kompensoida palkankorotuksilla.
– Hintojen nousu on niin vauhdikasta, että ei ole realistista ajatella, että ostovoima ei ollenkaan supistuisi. Ostovoima tulee tänä vuonna valtaosalla palkansaajista laskemaan. Hintojen nousun taustalla on nimenomaan tuotantokustannusten ja raaka-aineiden kallistuminen, eli se ei synnytä yrityksiin niin paljon lisää palkanmaksuvaraa, että voitaisiin ajatella, että tämä koko kuluttajahintojen nousu kompensoitaisiin.
– Suomi lähtee aika hyvistä lähtökohdista tähän viilenevään suhdannetilanteeseen. Yksi vahvoja tekijöitä on positiivinen työllisyyskehitys. Toisaalta suuri avoimien työpaikkojen määrä on omiaan lisäämään palkannostopaineita, mikä voi johtaa inflaatiopaineen pitkäaikaistumiseen. Tasapaino on aika herkkä tällä hetkellä.