OP Ryhmän pääanalyytikko Antti Saaren mukaan Euroopan keskuspankki (EKP) tulee nostamaan korkoja heinäkuussa. Lainanhoitokulujen kasvu rasittaa kotitalouksia.
Keskuspankkien vastaus inflaatioon on usein korkojen nostaminen, jolla ne pyrkivät vähentämään kokonaiskysyntää.
Yhdysvaltojen keskuspankki on jo tänä vuonna nostanut korkoja reippaasti ja tulee todennäköisesti tekemään niin uudestaankin.
Euroopassa korkojen nousun odotetaan tapahtuvan heinäkuussa. OP:n Antti Saaren mukaan EKP on kuitenkin jättänyt avoimeksi, kuinka paljon korkoja nostetaan.
– Talousnäkymä on Euroopassa epävakaampi kuin USA:ssa. Venäjään liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Jos kaasuntuonti loppuu kokonaan Venäjältä, sillä on merkittäviä vaikutuksia, Saari sanoo.
Euribor saattaa ylittää jopa kahden prosentin
Korkojen noston seurauksena kuluttajilta kuluu aikaisempaa suurempi osa tuloista korkomenoihin. Esimerkiksi asuntolainoissa velanhoitokulut nousevat.
Vaikka EKP ei ole vielä nostanut korkoja, pankit ovat jo ennakoineet tulevaa, minkä seurauksena asuntolainoissa tyypillisesti käytetty viitekorko euribor on jo noussut.
– 12 kuukauden euribor liikkuu nyt noin prosentissa, kun se vielä puoli vuotta sitten oli negatiivisella puolella. Viitekorkojen päivittyessä velanhoitokulut nousevat. Pelkästään nykytasollakin se voi olla monelle aika merkittävää. Sadan tuhannen euron lainassa se tekee jo tuhat euroa vuodessa enemmän korkokuluja. Odotuksissa on, että euribor tulee kiipeämään selkeästi yli kahden tai kahden ja puolen prosentin tason seuraavan 12 kuukauden aikana, Saari toteaa.
Nordean saman nimisen päästrategistin Antti Saaren mukaan asuntovelallisen on hankala tehdä mitään korkojen nousulta suojautuakseen.
– Nyt jo markkinahinnoissa olevalta korkojen nousulta on hankala suojautua muuten kuin säätämällä omaa taloutta eli pyrkimällä säätämään tuloja ja menoja siten, että pärjää, Nordean Saari kommentoi.
Hänen mukaansa asuntovelalliset pitää stressitestata kuuden prosentin korkotasolla.
– Siihen on vielä matkaa, muttei ole takeita siitä, ettei joillain kotitalouksilla osa tai koko siitä (korkojen) erotuksesta olisi mennyt johonkin muuhun, Nordean Saari sanoo.
"Kotitaloudet joutuvat miettimään tarkkaan, mitä ostavat"
Suurimpana uhkakuvana taloudessa on tällä hetkellä stagflaatioon eli korkean inflaation ja heikon talouskasvun yhdistelmään ajautuminen. Kotitalouksien kasvaneet menot heijastuvat talouden näkymiin.
– Iso osa kansasta joutuu tekemään harkinnanvaraisemmin monia hankintojaan, koska rahaa menee enemmän liikkumiseen, talon lämmittämiseen ja sähkönkulutukseen sekä asumiseen ja ruokaan. Kotitaloudet, joilla ei ole ollut edellytyksiä säästää aikaisemmin joutuvat miettimään tarkkaan, mitä ostavat, OP:n Saari toteaa.
Nordean päästrategistin mukaan nykyisessä taloustilanteessa ennustaminen on hankalaa.
– Pandemian aikana pyrittiin hoitamaan akuutti kriisi. Osittain kriisin ja kriisinhoitotoimenpiteiden seurauksena inflaatio lähti laukkaamaan. Tulemme voimakkaan kasvun ajasta, sillä elpyminen pandemia-ajoista on ollut todella ripeää, Saari pohtii.