Suomen inflaatio maaliskuussa kohosi 5,8 prosenttiin maaliskuussa. Tämä on korkein luku yli 30 vuoteen. Myös euroalueella inflaatio laukkaa, ja ennakkotietojen mukaan inflaatio olisi maaliskuussa 7,5 prosenttia.
– Hintojen nousu uhkaa kiihtyä vielä entisestään tulevina kuukausina, sillä kohonneet kustannukset siirtyvät tuotehintoihin ja palkkoihin vasta viiveellä, Hypon ekonomisti Juho Keskinen varoittaa.
Kustannusten nousu iskee pahasti asumiseen ja varsinkin öljy- ja sähkölämmitteisiin taloihin. Asuinkustannukset nousivat 8,5 prosenttia etenkin kohonneiden lämmitys- ja korjauskustannusten vaikutuksesta. Kiinteistöjen ylläpitokustannukset nousevat 6 prosentin vauhdilla.
Keskinen arvioi, että loppukevään yhtiökokouksissa nähdään historiallisen laajoja vastikkeiden nostoja taloyhtiöissä. Korjaushankkeita saatetaan nyt myös lykätä korkean kustannustason vuoksi.
Euriborin kääntymistä plussalle Keskinen ei näe kovinkaan huolestuttavana asuntovelallisten näkökulmasta, sillä markkinoilla yleisimmän viitekoron ennakoidaan asettuvan noin 1–2 prosentin tasolle vuoden kuluttua ja Suomessa lainaa haettaessa maksukyky testataan kuuden prosentin korkotasolla.
– Muiden kulutustarvikkeiden ja lämmitykseen tarvittavien raaka-aineiden hintojen nousu voi itse asiassa muodostua monille lainanhoitomenoja merkittävämmäksi rasitteeksi, hän toteaa.
"Ostovoima supistuu nyt poikkeuksellisen rajusti"
Myös Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist nostaa erityisesti sähkön ja erilaiset polttoaineet esiin pääasiallisena hintojen nousun veturina, mutta huomauttaa hintojen nousseen kautta linjan poikkeuksellisen voimakkaasti maaliskuussa.
Ukrainan sota korottaa jo valmiiksi kalliita raaka-aineiden hintoja ja vaikeuttaa tuotantoa. Globaalien tuotantoketjujen ongelmat, joita Kiinan vakava koronatilanne pahentaa, näkyvät myös Suomessa. Toistaiseksi ei olla nähty myöskään tilannetta tasapainottavaa kulutuskysynnän laskua, joten hinnat pysyvät korkealla.
Pääekonomisti ei usko, että korkeasta inflaatiosta tulee pitkäaikainen ongelma, sillä suhdanteen heikentyminen ja kysynnän lasku tasaavat tilannetta. Selvää kuitenkin on, että ekonomistien alkuvuoden puheet hintapaineiden nopeasta hellittämisestä voidaan unohtaa ja helpotusta on luvassa vasta ensi vuonna.
– Pidemmän päälle inflaation pysyminen korkeana edellyttäisi silti vahvempaa kytkentää palkkakehitykseen. Toistaiseksi siitä ei ole juuri merkkejä, vaan päinvastoin kansalaisten ostovoima supistuu nyt poikkeuksellisen rajusti.
– Jatkossa on epäilemättä odotettavissa myös palkannostopaineiden lisääntymistä, mutta uskoisin, että Suomessa ymmärretään aika laajasti, ettei raaka-ainekustannusten nousu lisää palkannostovaraa yrityksissä, Appelqvist arvioi.