Asiantuntijat: Nylon Beat tai HIM täyttäisi Olympiastadionin | MTV Uutiset
Nylon Beat, HIM, Eppu Normaali – mitkä nimet täyttäisivät Olympiastadionin tulevina kesinä? Katso asiantuntijoiden arviot
Asiantuntijoiden mukaan Eppu Normaalin Baarikärpänen, HIMin Join Me tai Nylon Beatin Viimeinen voisivat soida Helsingin Olympiastadionilla jonain lähitulevaisuuden kesistä.
Myös Nightwish ja Antti Tuisku saavat musiikki-alan asiantuntijoilta mainintoja tulevien kesien potentiaalisia Olympiastadionin-täyttäjiä kysyttäessä.
Nostalgia jyllää – mitkä nimet vetäisivät Helsingin Olympiastadionin täyteen lähivuosina? Entä mitkä ilmiöt ovat pinnalla suomalaisessa musiikissa juuri nyt ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota tulevaisuudessa?
MTV Uutiset päätti ottaa asiasta selvää ja esitti muutaman aiheeseen liittyvän kysymyksen joukolle musiikkialan vaikuttajia.
Sama kysymyspatteri lähetettiin sähköpostitse yhteensä 16:lle mediassa, tapahtuma-alalla ja levy-yhtiöissä työskentelevälle henkilölle.
Vastauksia tuli määräaikaan mennessä ja kysyttäessä myönnetyn lisäajan puitteissa kahdeksan.
Lähes kaikista Suomen suurimmista musiikkimedioista sekä tapahtuma-alan toimijoista vastattiin kysymyksiin. Suomen suurimmista levy-yhtiöistä ei vastauksia saatu.
Tuttuja nimiä
Potentiaalisina tulevien kesien Olympiastadionin-täyttäjinä esiin nousevat Nylon Beatin, HIMin, Antti Tuiskun (jos vielä tekee paluun musiikkiuralle), ensi vuonna 50-vuotisjuhlia viettävän Eppu Normaalin, Zen Cafén ja Nightwishin nimet.
Ehkä hieman yllättävää on se, että Olympiastadionin kesäksi 2027 yhtyeen 50-vuotisjuhlia varten varannutta Popedaa ei maininnut vastaajista yksikään. Samoin uransa kesään 2018 lopettaneen Cheekin mahdollinen comeback jäi ilman mainintoja.
Sekä Tuisku että Cheek ovat jo urillaan Olympiastadionin täyttäneetkin.
Isoimpina ilmiöinä musiikkialalla asiantuntijat taas nostavat esiin muun muassa Uuden musiikin kilpailun, naisartistit, nostalgian ja comebackit, kitaravetoisen suomirockin uuden nousun ja tapahtumien yhteiskunnallisuuden ja poliittisen aspektin.
Esimerkkejä sai mainita korkeintaan kolme per vastaus.
1. Tänä vuonna Ultra Bra, toissakesänä PMMP. Mitkä kotimaiset nostalgiset nimet tulevat esiintymään Helsingin Olympiastadionilla ja isoimpien festivaalien päälavoilla tulevina kesinä? Myydäänkö stadion täyteen? Miksi/miksi ei?
Juuso Määttänen musiikkitoimittaja, Helsingin Sanomat
– Nylon Beat on jo vihjaillut sosiaalisessa mediassa jollakin uudella jutulla, ja ensi vuonna on luvassa debyyttialbumin 30-vuotisjuhla (yhtyeen esikoisalbumi Nylon Beat julkaistiin keväällä 1996). En ollut paikalla kesän 2024 festarikeikalla, mutta yleisö oli silloin ilmeisen myyty Naikkareille. Olympiastadion ei välttämättä ole Nylon Beatin tähtäimessä, mutta varmastikin edessä on iso kiertue, jonka keikat myydään loppuun.
– HIMin paluusta on spekuloitu varmaan kaikkein eniten viime aikoina, mutta en ole ihan varma, onko vielä sen aika. Muutaman vuoden sisällä se voi kuitenkin hyvin tapahtua, ja silloin Olympiastadion myydään taatusti loppuun.
– Nightwish ei ole sinänsä missään vaiheessa lopettanut tai jäänyt tauolle, joten se ei siinä mielessä ole nostalgianimi, mutta toistaiseksi viimeisin kiertue jäi kesken juuri ennen lopetustaan, eikä uusimman levyn julkaisun jälkeen bändi ole keikkaillut ollenkaan. Toistaiseksi mitään tietoa seuraavasta live-esiintymisestä ei ole. Kun se tapahtuu, on luvassa varmasti valtaisa spektaakkeli – toivottavasti Olympiastadionilla.
– Mulla ei ole tästä tietoa, mutta nämä näkisin luontevina jatkumoina HIMin (myy takuuvarmasti stadionin täyteen) ja Zen Cafén (myy takuuvarmasti paljon lippuja).
– Myös Antti Tuiskun paluusta on ainakin haaveita, hän myisi myös varmasti Olympiastadionin täyteen.
8:56Antti Tuisku teki toistaiseksi viimeiset keikkansa kesällä 2023. Tuisku vieraili samana kesänä Huomenta Suomessa.
Matti Riekki päätoimittaja, Soundi
– Eppu Normaali täyttää ensi vuonna 50, enkä ihmettelisi, jos niissä merkeissä täytettäisiin Olympiastadion.
– HIMin paluuta jossain vaiheessa pidän myös aika selvänä, ja eiköhän stadion pullistele silloinkin. Epävarmempia palaajia ovat Zen Café ja CMX, jotka täyttäisivät nyt ainakin suurten festarien tantereet helposti.
Ville Kinaret musiikkipäällikkö, Radio Nova
– Maulla modernisoitu, turboahdettu Danny Show voisi olla bold move. Jos keksivät hyvän markkinoinnillisen kulman, jolla saatais vanhemmat fanit oikeasti ja junnut läpällä liikkeelle.
– 2000-luvun alku, nollari ja pissisestetiikka trendaa. Eli ihmiset rakastavat nyt esimerkiksi Gimmelin ja Nylon Beatin tuotantoa. Jälkimmäinen tekikin jo paluun Helsinki City Festareilla viime vuonna, mutta voisiko heillä olla natsoja isompaankin comebackiin?
– Koska mahdottomana pidetty Oasiksen paluu riemastutti tänä vuonna ihmisiä ympäri maailmaa, voisiko myös isojen suomalaisten rock-bändien paluu olla mahdollinen? Olen varma, että HIM saisi stadionin loppuunmyytyä hetkessä.
HIMin nokkamies Ville Valo lavalla yhtyeen jäähyväiskiertueella Lontoossa joulukuussa 2017.Avalon.red. All rights reserved./All Over Press
– Suomessa on tosi paljon hyviä artisteja, jotka eivät ole pitkään aikaan esiintyneet livenä, joita varmasti moni haluaisi nähdä livenä!
Ilkka Mattila musiikkitoimittaja, Helsingin Sanomat
– Tuskin mikään. Kaikki 1990- ja 2000-luvun suuret ja sittemmin hajonneet yhtyeet ovat jo tehneet paluun.
– Jos HIM palaisi, sekään ei välttämättä vetäisi stadionia täyteen.
2. Mikä on juuri nyt isoin ilmiö kotimaisessa musiikissa?
Juuso Määttänen musiikkitoimittaja, Helsingin Sanomat
– Kaikkein tylsin, ennalta-arvattavin mutta samalla myös paikkansapitävin vastaus on mielestäni Uuden musiikin kilpailu. Harvassa olivat tyypit, jotka olisivat vaikkapa kuusi vuotta sitten veikanneet, että UMK on se vuosittainen tapahtuma, johon kaikki isot ja pienet levy-yhtiöt haluavat omat kovassa nosteessa olevansa nimensä ja josta nousee vuosittain useampia isoja hittibiisejä ja Käärijä- tai Kuumaa-tason ilmiöitä. UMK on valtavasti suomalaista mainstream-musiikkia määrittelevä ilmiö, ja siitä voi onnitella Ylen UMK-tiimiä.
– Toinen yhtä epäuniikki vastaus on vanhojen hittien jalostaminen uusiksi biiseiksi. Nostalgia puree suomalaisiin yhtä lailla kuin se puree musiikin kuuntelijoihin ympäri maailmaa, ja siksi nykyisin niin monet listoille nousevat kappaleet hyödyntävät vanhojen hittien kertosäkeitä, sävelkulkua ja niin edelleen ja tekevät siitä päivitetyn version. Suomessa JVG on toki ollut tässä erityisen kova takoja Amatimiehineen, Naadindoineen ja vastaavineen, mutta onhan näitä päivitettyjä versioita varsin tuoreistakin biiseistä tehneet vaikka kuinka monet artistit viime vuosina. Maailmalla Doechiin Anxiety on aika tyylipuhdas esimerkki siitä, mitä tällainen musiikki on parhaimmillaan.
– Ja kai tässä on hyvä todeta myös Tiktok-vetoisten, parissakymmenessä sekunnissa oleellisen koukun tarjoavien lyhyiden biisien nousu. Tämä nyt on hyvin tämmöinen möhismäinen kommentti, mutta välillä nykyisin listahittimusiikissa oleellisinta tuntuu olevan se, että biisissä on se yksi jännä jippo, joka toimii Tiktok-videoissa täydellisesti, mutta kappaleet kokonaisuudessaan jäävät vähän laihoiksi.
Erika Vikman voitti Uuden musiikin kilpailun eli UMK:n vuosimallia 2025.
Jussi Mäntysaari musiikkipäällikkö, Nelonen Media
– Isoin ilmiö on varmaankin se, että suoratoistokanavien pirstaloivasta vaikutuksesta johtuen yksittäisiä "koko kansan" ilmiöitä tulee koko ajan vähemmän, ja iso ilmiö ja haaste lieneekin se, millaiseksi hittimarkkina muuttuu. Pienten yleisöjen jäähalleja myyviksi nimiksi, joita ei kuitenkaan katugallupissa kovin laajalti tunneta? Tämä ei ole sinänsä arvotettavissa hyväksi tai huonoksi asiaksi, se on vain asia jonka kanssa musiikki-, media- ja livebisneksen tulee elää.
– UMK ja Euroviisut. Vuodesta toiseen UMK:n karsinnat ovat paisuneet ja mukaan päässeiden yhtyeiden suosio on noussut räjähdysmäisesti.
4:01Euroviisuhuuma taittui toukokuussa 2025 pettymyksen puolelle Vöyrillä.
Matti Riekki päätoimittaja, Soundi
– Ensimmäisenä ajatuksiin kapuaa artistiuden ylivalta, joka on vallinnut jo jonkin aikaa. Eli toisin kuin takavuosina, huomiotilaa eivät valtaa niinkään bändit vaan henkilöt. Moderni yksilökeskeisyys näkyy siis tälläkin saralla, mutta lähinnä positiivisesti.
– Aiheeseen kytkeytyy naisartistien ennennäkemättömän vahva asema kotimaisella musiikkikartalla, ja uskon, että tämä suuntaus vain jatkuu. Hyvä niin.
– Tämä taas lienee koko voimallaan vasta tulossa, mutta sähkökitara on tekemässä tietyllä tapaa vahvaa paluuta. On kuulunut huhua, että nuoriso on löytänyt paitsi levykaupat, myös esimerkiksi perinteisen suomirockin, mikä alkaa kuulua myös tuoreiden bändien musiikissa.
Ville Kinaret musiikkipäällikkö, Radio Nova
– Hiphopin kokokansaistuminen jatkuu räppiä kuuntelevien ikäluokkien "ikääntyessä" ja uusia syntyessä koko ajan lisää. Artisteja alkaa löytyä omansa jokaiselle ikäluokalle.
– Toiseen kohtaa linkittyy myös kohta 1 eli suomen kielen asema musiikin kielenä on todella vahva ja vahvistuu entisestään.
– Suomalaisten tuottajien kansainvälistyminen. Suomalaisen musiikin (etenkin popin) teosvienti ottaa ennätyksellisiä harppauksia enkä näe, miksi trendi kääntyisi. Aika olisi kypsä useammallekin suomalaiselle "supertuottajalle".
4:56Tuottaja Jurek Reunamäki haastattelussa vuonna 2018.
Ella Ossi musiikkitoimittaja, YleX
– Suomalainen räp trendaa edelleen vahvasti, mutta sen rinnalle on noussut myös suoraviivaisempi suomenkielinen pop. Moni artisti hakee vaikutteita ysärin ja 2000-luvun elementeistä niin musiikkiinsa kuin visuaalisuuteen.
– Upeat naisartistit ja pop-ilottelu. On hienoa nähdä, miten kunnioitus jo pitkään uraa tehneitä artisteja kohtaan on noussut. Esimerkiksi Katri Helenan ura sai upean päätöksen Olympiastadionilla, kunnioitus PMMP:tä kohtaan on noussut uudelle tasolle ja viimeistään heidän stadionkeikkansa sinetöivät heidän asemansa suomalaisen musiikkikentän uranuurtajina.
– Uusia naisartisteja kohdellaan mediassa ja musiikkialalla paremmin kuin aiemmin ja heidän annetaan loistaa.
3:19Katri Helena jätti hyvästit konserttilavoille – katso kooste jäähyväiskonsertista.
Ilkka Mattila musiikkitoimittaja, Helsingin Sanomat
– Popräp, edelleen.
3. Mikä tulee olemaan 2020-luvun loppupuolen isoin ilmiö kotimaisessa musiikissa?
Juuso Määttänen musiikkitoimittaja, Helsingin Sanomat
– Kuten UMK-esimerkki osoittaa, tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Kitaravetoisen, raskaamman rock-pop-musiikin ja myös metallin uutta nousua on povailtu jo useamman vuoden ajan, ja onhan siitä myös selviä merkkejä tässä koko ajan ollut. Ehkä sellaista nousua todelliseksi kotimaisen musiikin ilmiöksi ihan siinä listakärkikamassa ei ole vielä nähty, mutta luotan edelleen, että se on tulossa.
– Yhtä lailla useamman vuoden on puhuttu albumien merkityksen paluusta, ja onhan tästäkin niin Suomessa kuin maailmallakin jo paljon hyviä esimerkkejä. Ehkä silti ajattelen tai toivon, että tulevaisuudessa kokonaiseksi albumiksi mietittyjen, tarkkaan hiottujen kokonaisuuksien merkitys kasvaa, kun kuuntelijat ovat jo osoittaneet nauttivansa niistä enemmän kuin vain yksittäisistä hittibiiseistä koostetuista soittolistoista.
– Kolmanneksi veikkaan vaikkapa englanninkielisen, kansainvälisille markkinoille tähtäävän musiikin kasvua, koska olisihan se hienoa, jos Suomessakin taas rohkeammin tähdättäisiin suomalaisten markkinoiden sijaan suomalaisen musiikin levittämiseen ympäri maailmaa. Aikaisemminkin on osattu.
6:29Teemu Brunila johti vuosituhannen alkuvuosien suuriin vientitoivoihin lukeutunutta The Crash -yhtyettä. Nykyään mies niittää maailmalla menestystä lauluntekijänä.
Jussi Mäntysaari musiikkipäällikkö, Nelonen Media
– Omakustanneartistius lienee kasvava ilmiö. Suurten levy-yhtiöiden täytyy todistaa emoyhtiöilleen, miksi Suomen kokoinen markkina tarvitsee oman toimiston, keikkamyynnin yhdistäminen lienee tässä yksi ratkaisuista, ja tämän uskon laajenevan muihinkin kuin Warneriin.
– Enkä sano, että suuret levy-yhtiöt tekisivät Suomessa huonoa työtä, päinvastoin, maailmalla niiden painopiste on vain siirtynyt jonkin verran uuden musiikin julkaisemisesta, joka on riskialtista, kohti katalogin omistamista, jolloin paikallisilla konttoreilla ei ole samanlaista roolia. Onneksi meillä on päteviä ihmisiä levy-yhtiöiden johdossa paikallisella tasolla.
Matti Riekki päätoimittaja, Soundi
– Ennustaisin, että edellisessä vastauksessa mainittu perinteinen rockilmaisu tulee yhdistymään enenevissä määrin moderneihin elementteihin, jolloin voidaan puhua, jos ei nyt uudesta, niin ainakin jossain määrin tuoreen oloisesta kotimaisesta musiikista. Arppa teki juuri suomiräppilevyn. Jospa hän tekee seuraavaksi suomiräprocklevyn.
– Ellei Tiktok räjähdä, sen rooli artistien esiin nostamisessa tulee vain kasvamaan, ja tokihan tämä heijastuu myös Suomen touhuihin. Toivotaan, että vaikutus on kuitenkin enemmän plus- kuin miinusmerkkinen.
2:01Maailman isoin levy-yhtiö Universal Music veti musiikkinsa pois Tiktokista vuoden 2024 alussa.
Ville Kinaret musiikkipäällikkö, Radio Nova
– Pinnan alla isoja onnistumisia saatetaan nähdä peliteollisuuden kasvun mukana peliteollisuuteen tuotettavan kotimaisen pelimusiikin osuuden kasvuna osana artistien ansaintamallia. Pelimusiikin brändääminen irrallisena itse pelistä voi tuottaa isojakin onnistumisia.
– Superfani-ilmiö ja nopeat somevideotrendit tuottanevat kasvavan määrän erittäin nopeasti nousevia, mutta myös nopeasti laskevia artisti-ilmiöitä. Musiikin kappalekeskeisyys ja hajautuneet mahdollisuudet markkinoida eri kanavissa tuottanee paljon kohderyhmäkeskeisiä one hit wondereita.
1:55Näin syntyi musiikki suomalaiseen Alan Wake 2 –peliin, jonka hintalapuksi on arvioitu hurjat 70 miljoonaa euroa.
Ella Ossi musiikkitoimittaja, YleX
– Jo nyt pinnan alla kuplii vahvasti säröinen kitaravetoinen suomirock. Aaro630 on hyvä esimerkki grunge-vaikutteisesta saundista, jota yleisö rakastaa, ja samanlaista estetiikkaa tarjoilee liveseteissään myös esimerkiksi Jaakko Kulta. Uskon, että siinä missä nyt 2000-luvun alusta otetaan r&b- ja pop-vaikutteita, alkaa myös tuon ajan rock-estetiikka trendata yhä selkeämmin, kun uuden sukupolven tekijät löytävät Uniklubin ja muut aikalaiset.
– Suomenkielinen rap-musiikki tuntuu edelleen kasvattavan suosiotaan ja uskon sen pysyvän suosiossa. Samoin uskon, että iskelmällinen tai iskelmäelementtejä lainaava musiikki tulee pysymään suosiossa. Toisaalta myös instrumenteilla soitettu bändimusa tuntuu kiinnostavan ihmisiä.
Ilkka Mattila musiikkitoimittaja, Helsingin Sanomat
– En osaa ennustaa.
4. Mikä on juuri nyt isoin ilmiö kotimaisessa livemusiikissa ja tapahtumissa?
Juuso Määttänen musiikkitoimittaja, Helsingin Sanomat
– Veikkaus-areenan avaamisen myötä ykkösvastaus on areenakonsertit. Onhan tämä nyt ollut jo ilmiö herra ties kuinka monta vuotta, mutta lähivuosina alkavat olla harvassa isot kotimaiset nimet, jotka eivät olisi julkistaneet uransa merkittävintä ja mieleenpainuvaksi kokonaisuudeksi suunniteltua areenaspektaakkelia. Toivottavasti ainakin osa niistä on aidosti ikimuistoisia keikkoja.
– Osittain tähän liittyvät myös comeback-keikat, joita on runsaasti jo nähty ja joiden aika ei ole taatusti ohi. Tätä toki auttaa myös se, että monet artistit ja yhtyeet jäävät tällä hetkellä määrittelemättömän mittaiselle keikkatauolle ja palaavat todennäköisesti parin vuoden päästä ison keikan muodossa.
– Kolmantena heittona haluan sanoa yhteiskunnallisuuden ja tapahtumien poliittisen aspektin, josta vaikkapa kahden viime kesän kuohunta Flow'n ympärillä tai Provinssin Juha Mäenpää -tapaus ovat teräviä esimerkkejä. Poliittinen kulttuuritaistelu ei ole jättänyt suomalaisia tapahtumia rauhaan, ja tuskin jättää tulevinakaan vuosina.
1:48Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää poistettiin Provinssi-festivaalilta kesällä 2023.
Jussi Mäntysaari musiikkipäällikkö, Nelonen Media
– Niin sanottujen yleisfestareiden tarjonta on Suomessa valtavan suurta. Viime kesänä tämän kilpailun voitti tarjoamalla alehintaisia lippuja. Samalla varsinkin pääkaupunkiseudulla artistien keskikokokoiset konsertit vaikkapa Allas Poolilla yleistyvät ja kenties korvaavat jollekin päivän festivaaleilla.
– Genre-erikoistuneilla festivaaleilla meni hyvin, yleisfestivaalit kärsivät tarjonnan paljoudesta verrattuna ostovoimaiseen.
– Tapahtumien VIP-palvelut ovat jo muutaman vuoden olleet kiinnostavia ja ihmiset haluavat maksaa enemmän paremmasta kokemuksesta.
– Vastuullisuus, niin sosiaalinen, taloudellinen kuin ympäristövastuu, esimerkiksi varautuminen erilaisiin sääilmiöihin.
– Kulttuurimaksutavat korostuvat maksutapoina ja valtion tulisi nostaa vuonna 2009 asetettua 400 euron maksimirajaa isommaksi, jotta edulla saisi saman verran tapahtumaelämyksiä kuin vuonna 2009 sai.
1:49Helteillä on suuri vaikutus festivaalien lipunmyyntiin.
Matti Riekki päätoimittaja, Soundi
– Hankala vastata muuta kuin massiivisuus vähän kaiken muun kustannuksella. Kansan oletetaan janoavan sirkushuveja, ja niitä he myös saavat. Kuluneen kesän Flow’ssa oli myös mielenkiintoista havaita oikeastaan ensi kertaa koskaan, ettei pääestradin eteen välttämättä edes kaipaa, koska nykyiset lavanäytöt ovat niin laadukkaita ja niiden ohjaus on kohdillaan. Toisin sanoen ruutujen töllöttäminen alkaa olla festareillakin elämys, halusi sitä tai ei.
Ville Kinaret musiikkipäällikkö, Radio Nova
– Taloudellisesti haastavat ajat, etätöiden kasvu ja kulutusvoiman lasku keskittää kulttuurin kulutuksen entisestään enemmän massamediamuotoihin, festivaaleihin ja suurkeikkoihin. Pienten klubi-/baarikeikkojen määrä tullee laskemaan.
– Analogisena miehenä olen iloinnut bändisoittimien paluusta lavoille. Yhä vähemmän on pelkkiä taustanauha–laulaja-komboja. Tuotetuista biiseistä tehdään poikkeuksetta hienoja liveversioita, joissa instrumenttivirtuositeetti elää uutta renesanssia.
– Tällä hetkellä kotimaiset keikat ovat todella hiottuja! Isot ja näyttävät livekokonaisuudet trendaavat, ja jokainen artisti tekee sen itselleen sopivalla tavalla. Festariseteissä ja omilla keikoilla lavoilla nähdään lavasteita, tanssijoita, pyroja, valoja, visuja ja lasereita.
– Lisäksi jo joitakin vuosia keikoilla genreen katsomatta on nähty ja kuultu tutuista biiseistä uudenlaisia livesovituksia. Räppärit tuovat lavalle mukanaan vähintään rumpalin ja kitaristin DJ:n lisäksi ja artistit tekevät spessuja orkesterikeikkoja. Bändin kanssa aiemminkin kiertäneet artistit kasvattavat kokoonpanoa ja ottavat mukaan esimerkiksi torvisoittimia, kuten Erika Vikman kesän festareilla.
– Isot ja näyttävät keikat. Tämä liittyy artistiurien suunnitelmallisuuteen, rakennetaan artistiurien livepuolta tavoitteet mielessä.
– Livessä panostetaan yhä enemmän kokonaisvaltaiseen kokemukseen ja bändien tuotannot ovat näyttäviä.
Ilkka Mattila musiikkitoimittaja, Helsingin Sanomat
– Elävän musiikin tarjonnan keskittyminen viikonloppuun, pienemmissä kaupungeissa pelkkään lauantaihin. On jatkunut jo muutaman vuoden ajan.
– Pääsylippujen korkeat hinnat ja tuotantokustannusten nousu. Useammassakin tutkimuksessa on käynyt ilmi, että ihmisillä ei ole enää varaa käydä keikoilla yhtä usein kuin ennen.
5. Mikä tulee olemaan 2020-luvun loppupuolen isoin ilmiö kotimaisessa livemusiikissa ja tapahtumissa?
Juuso Määttänen musiikkitoimittaja, Helsingin Sanomat
– Nollarinostalgia on jo nyt nähtävissä useilla kotimaisillakin festareilla, mutta uskon, että 2020-luvun lopulle tultaessa nimenomaan 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen klubihittimusiikkiin keskittyvien tapahtumien määrä kasvaa jotakuinkin samalle tasolle kuin kuumimman ysärinostalgian kanssa oli joitain vuosia sitten.
– Tapahtumajärjestäjillä on varmasti mietittävää siinä, mikä on lippujen arvo. Festarilippujen hintojen nousua on päivitelty vuosikaupalla, ja ainakin jonkinlaisia merkkejä tämän vuoden tilastoissa oli jo nähtävissä siinä, että laskua voi olla edessä vaikean taloustilanteen aikana lipunmyynnissä, jos ihmisiä ei saada vakuutettua siitä, että lipuista todella kannattaa maksaa se yli 200 euroa. Tämä tuskin tapahtuu pelkästään artistibuukkauksilla, koska mitä enemmän niihin käytetään rahaa, sitä enemmän se tietenkin näkyy lipunhinnassa.
– Kiinnostavaa on tietenkin myös se, mihin suuntaan kansainvälisten tähtien saapuminen Suomeen kääntyy. Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa ykkösnimien tuonti Suomeen ei todellakaan ole helppoa, ja kesäfestariviikonloputkin ovat täynnä kovia kilpailevia tapahtumia, jotka usein vievät parhaat nimet suomalaisten nenän edestä. Tänä kesänä Flow'n kohdalla puhuttiin Tanskan Syd For Solen -tapahtuman siirtymisestä Flow-viikonlopulle, mikä on toki vain yksi pieni esimerkki isossa kokonaisuudessa, mutta tällaisten vaikeuksien kanssa tapahtumajärjestäjät varmasti painivat entistä enemmän tulevina vuosina. Entistä enemmän suomalaisille on muodostunut tietynlaiseksi ilmiöksikin lähteä ulkomaille katsomaan kiinnostavia keikkoja: kuinka paljon maailmantähtiä tänne edes siis kaivataan?
9:13Kuinka isoja nimiä Suomi sai houkuteltua viime kesän festareille?
Jussi Mäntysaari musiikkipäällikkö, Nelonen Media
– Uskon, että artistien omat kesäkiertueet tulevat yleistymään. Kuten Kuumaa teki tänä kesänä.
– Festaripuolella joka kylässä on varmasti jatkossakin yleisfestivaali, mutta isoimmiksi nousevat ja sellaisina pysyvät tarkemmin konseptoidut musiikkijuhlat.
Mirva Merimaa toimitusjohtaja, Tiketti
– Äärisääilmiöiden lisääntyminen ja niihin varautuminen isoissa ulkoilmatapahtumissa.
– Kokemusmuotoilu lisääntyy, eli jokainen yksityiskohta ratkaisee, tuotannot kasvavat entisestään, keikat ovat visuaalisempia ja tapahtumissa korostuvat monimuotoiset palvelut.
0:20Tuulet kurittivat Kesärauha-festivaalia Turussa kesällä 2025.
Matti Riekki päätoimittaja, Soundi
– Uskon, että suuren perässä jatketaan. Koko ajan useampi artisti taustajoukkoineen uskaltaa ottaa riskejä ja koettaa täyttää isoja areenoita. Toisaalta suuntaukselle tulee vääjäämättä myös vastaisku, ja eivätköhän tarkemmin tietyille yleisöille suunnatut festarit löydä taas jossain vaiheessa tiensä tapahtumakartoille.
– Yleisemmin myös keikkojen puhelinkiellot saattavat olla ilmiö, joka sen kuin vain vahvistuu, kun yleinen mielipide alkaa – toivottavasti – kääntyä yhä enemmän jatkuvaa räpläämistä vastaan.
9:54Kesällä 2024 PMMP valloitti festarit ja Helsingin Olympiastadionin.
Ville Kinaret musiikkipäällikkö, Radio Nova
– Suurkonserttitrendi jatkuu.
– Audiovisuaalisesti kehittyneet ratkaisut ovat jo teknisesti ihan ovella. Ei ehkä tämän hetken isoin ilmiö, mutta ihan vähintään kymmenen vuoden sisään alkaa tulla huomiota herättäviä kehittyneitä AR-toteutuksia, kun livestä halutaan tehdä yhä viihdyttävämpää ja innovatiivisempaa.
1:44Ultra Bra tarjoili nostalgiaa stadionyleisölle.
Ella Ossi musiikkitoimittaja, YleX
– Uskon, että liveihin panostaminen ja kaikenlainen kokeellisuus ja yllätyksellisyys lavoilla lisääntyy entisestään. Ehkä Iben kaltainen strategia tehdä keikkoja harvoin ja sitä kautta kasvattaa yleisön mielenkiintoa yleistyy myös muiden isojen artistien keskuudessa.
– Suuri haaveeni on, että jatkossa myös miespuoliset artistit tanssisivat enemmän. Antti Tuiskun tai Benjaminin jalanjäljissä kulkevia tarkasti koreografioituja miesartistien livejä ei juurikaan nähdä. Naisille edes jonkinlainen koreografia tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, varsinkin mitä suuremman luokan tekijästä on kyse.
11:49Ibe haluaa olla suomalaisen musiikin uudistaja.
