Kommentti: Ultra Bra Olympiastadionilla yhdisti sukupolvia – mutta alkavatko nostalgian rajat tulla vastaan?

Lue lisäksi: Olympiastadion täyttyy keltaisista sadetakeista ja suurista tunteista: "Tämä ei ole vain bändi"

Puitteet ovat komeat. Olympiastadionin kentän eteläpäätyyn rakennettu lava ja sen takana oleva valtava videoseinä oli näyttävin lavakokonaisuus, mitä olen Suomessa ulkoilmakonsertissa nähnyt.

Visuaalisesti konsertti oli upea, vaikka osa taustavideoista nähtiin jo kahdeksan vuotta sitten Ultra Bran täytettyä Helsinki-hallin eli silloisen Hartwall-areenan, hiljattain uuden sponsorinimen Veikkaus Arena saaneen monitoimihallin Helsingin Ilmalassa kolmena peräkkäisenä iltana.

Ultra Bran laulajat Terhi Kokkonen, Vuokko Hovatta, Arto Talme ja Olli Virtaperko lavalla Helsingin Olympiastadionilla.Str / Lehtikuva

Isolla mentiin myös lavalla nähtyjen esiintyjien määrän osalta. Ultra Bran jäsenistöön kuuluu toistakymmentä ihmistä ja kun lasketaan mukaan jousi- ja torvisektiot sekä konsertin lopussa lavalle saapuva 400 hengen kuoro, lavalla nähtiin valtava määrä ihmisiä.

Ja kun miettii, miten paljon ihmisiä on ollut mukana konserttituotannossa esimerkiksi lavaa rakentamassa tai niin sanotuissa toimistopuolen hommissa, laulaja Arto Talmeen konsertin lopulla lausuma kiitos tuhannelle konsertteja toteuttamassa olleelle ihmiselle oli varmasti paikallaan.

Lue lisää: Ultra Bra julkaisi nostalgisia kuvia ennen h-hetkeä: "Pian kohtaamme"

Tämä saa myös miettimään, miten paljon Ultra Bran stadionkonserteista jää taloudellisesti plussan puolelle. Lava näyttää helposti vetävän vertoja ruotsalaisyhtye Kentin paluukeikoilla Tukholmassa keväällä nähdylle massiiviselle lavarakennelmalle.

Vuonna 2016 pillit pussiin laittanut Kent soitti 3Arena-stadionilla kuusi loppuunmyytyä paluukonserttia 40 000 hengelle per ilta. Ultra Bra esiintyy Olympiastadionilla kahdesti. Tarkkaa tietoa myytyjen lippujen määrästä ei ole kerrottu vielä julkisuuteen, mutta täysin loppuunmyyty ensimmäinen ilta ei ollut.

Nostalgiabuumi jatkuu. Juuri kesän paluukiertueensa Brittein saarilla päättänyt Oasis oli kesän 2025 suurin kansainvälinen musiikkinimi. Uusin yhtyeen paluukonserteissaan esittämä kappale on julkaistu vuonna 2002.

Ultra Bran konsertissa kuultiin kaksi viime syksynä julkaistua uutta kappaletta, Aarre ja Toivo. Vuosi sitten PMMP:n paluun jatkokonserteissa kuultiin yksi uusi laulu (PMMP:n ja Kuumaa-yhtyeen yhteissingle Haloo). Näillä uusilla kappalejulkaisuilla artistit pyrkivät tekemään itsestään relevantin muutenkin kuin pelkässä nostalgiamielessä.

Nostalgia-aaltokin taittuu ennemmin tai myöhemmin. Ultra Bran edellisestä paluukierroksesta on kulunut kahdeksan vuotta. Onko se liian vähän? Siinä rajoilla tasapainoillaan.

Lue myös: Kommentti: Kiitos lauluista, Katri Helena! Iskelmälegenda jätti Olympiastadionilla lämminhenkiset ja koskettavat jäähyväiset

Niinä konsertin alkuvaiheen hetkinä, kun Ultra Bran esiintyminen kärsi teknisistä ongelmista, laulajat lauloivat kappaleita epävireisesti, tai eksyivät pahasti tahdista, tuntui, että ei, nostalgia ei enää kanna.

Samalta tuntui, kun Laulu asioista -kappaleen aikana 400 lukiolaista käveli lavalle laulamaan kuorossa, mutta jos sulki silmänsä, kuoroa ei erottanut kaikesta pauhusta juuri lainkaan. Samoin konsertin alkuvaiheissa, kun Antti Lehtisen rumpuja ei tahtonut kuulua.

Lue lisäksi: Kommentti: Paras kotimainen areenakeikka ikinä – eeppinen, eeppisempi, Ultra Bra

Mutta kun Tyttöjen välisestä ystävyydestä -kappaleen huikea c-osa ja modulaatio jousi- ja torvisektioiden siivittämänä kasvoi täysin vastustamattomasti, kun Älä soita tänne enää koskaan -hitti tanssitti hurjalla energialla ja kun kuorolaisten ääni alkoi erottua edes jotenkin konsertin huipennuksessa, niinä hetkinä nostalgia todellakin kantoi.

Läpeensä onnellinen hymy nousi huulille ja niiltä kuuluisilta kylmiltä väreiltä ei voinut välttyä.

Jos Ultra Bran kahdeksan vuoden takaiset paluukonsertit Hartwall-areenassa tuntuivat kokonaisvaltaisesti, tämä ilta Olympiastadionilla ei yltänyt samaan kuin hetkittäin. Suurimmat yllätykset kuoroa ja muita vierailijoita myöten nähtiin jo edellisessä paluussa, joten yllättävintä oli huikea lavashow sekä yhtyeen tänä kesänä ohjelmistoonsa ottama, bändin johtaja Kerkko Koskisen kirjoittama Annika Eklundin vuoden 2006 jättihitti Shanghain valot.

Lue lisää: Kommentti: Tämän hetken suurin musiikki-ilmiö myy stadionit ja areenat täyteen – Suomessa näkymä on erityisen karu

Vaikka parhaimmillaan nostalgiakokemus oli euforinen, tuntuu siltä, että nostalgian rajat alkavat tulla vastaan.

Mutta kun maksavaa yleisöä riittää kymmeniä tuhansia ihmisiä, anniskelupisteiden kassakoneet kilisevät eikä niitä päivänpolttavia ykkösnimiä Suomeen saada, nostalgiabuumi mitä todennäköisimmin jatkuu lähitulevaisuudessakin.

Onko ensi kesänä paluun tekevä ja Olympiastadionin täyttävä nostalgianimi HIM vai joku muu? Nähtäväksi jää.