Nykytaiteen museo Kiasma avattiin

Avajaiset ovat tuoneet Helsinkiin myös ulkomaisia kulttuuri -ja museoalan ammattilaisia sekä taiteilijoita. Lipposen ohella käyttävät puheenvuoron Nykytaiteen museon johtaja Tuula Arkio, rakennuksen suunnittelija, arkkitehti Steven Holl sekä Valtion taidemuseon ylijohtaja Marja-Liisa Rönkkö. Avajaiset jatkuvat pitkälle yöhön, ja kutsuvieraita saapuu kolmessa aallossa juhlimaan kauan odotettua taloa.

Puheiden ohella ohjelmassa on runsaasti musiikkiesityksiä, tanssia, performansseja. Tapahtumat eivät jää ainoastaan rakennuksen sisään, vaan esiintymisiä riittää myös talon viereen nousseelle ulkolavalle. Kiasma on keskeisellä paikalla Helsingin ydinkeskustassa, Postitalon ja Mannerheimin ratsastajapatsaan välissä.

Rakentamisvaiheessa vilkasta keskustelua

Rakennuksen kaarevat muodot ja totutusta poikkeavat materiaalit herättivät vilkasta keskustelua talon rakentamisvaiheessa. Kiasman pääelementtejä ovat teräs, lasi, kivi, vesi ja jää. Kiivaasti vaihdettiin talon suunnitteluvaiheessa mielipiteitä myös siitä, kuinka rakennus sopii Marskin ratsastajapatsaan taustaksi. Kiasmassa on viisi limittäistä kerrosta taiteelle. Eri tavoin kiertyvät portaikot, kaartuvat käytävät ja rampit kerrosten välillä vievät kävijän valoisasta korkeasta aulasta kohti eri kerroksien monimuotoista taidetarjontaa.

Risteyspiste

Kiasman ideassa keskeistä on risteyspisteen käsite, mainitsi pääministeri Lipponen juhlapuheessaan. Risteys näkyy mm. talon muodossa, taloa reunustavissa vesialtaissa ja sen juoksussa halki rakennuksen. Risteys näkyy edelleen talon pitkänomaisessa muotokielessä ja sen asettumisessa ydinkeskustan vilkkaalta liikenneristeyspaikalta kohti Töölönlahden luonnonympäristöä ja muita kulttuurirakennuksia. Lipponen nimesi Kiasman myös kulttuurien risteyspisteeksi. Siellä kohtaavat rajojaan laajentava visuaalisen kulttuurin kenttä, yleisö, yrityselämä sekä kansainvälisyyttä edustava posti ja muut liikenneyhteydet.

Puhuessaan Nykytaiteen museon kokoelmista pääministeri muistutti istuvan hallituksen osuudesta kokoelmien kasvattamisessa. Hallituksen myöntämän rahoituksen turvin hankittiin Kiasma-kokoelma Suomeen. Tämä kokoelma tunnetaan myös Kouri-kokoelman nimellä.

Kiasman merkitys nykykulttuurille

Museonjohtaja Tuula Arkio pitää todellisena kulttuuritekona valtion päätöstä rakentaa Nykytaiteen museo 90-luvun alun pahoina lamavuosina. Museolle on myös elintärkeää, että valtio vastaa museon perustoiminnoista ja turvaa näin museon riippumattomuuden, korostaa Arkio. Arkio uskoo Kiasman tulemisen koituvan koko maamme nykykulttuurin arvostuksen hyväksi. Hän myös kiitti rakennuksen arkkitehtiä Steven Hollia, jolle sanoi kaikkien puolesta olevansa paljosta velkaa.

Nykytaiteen museon avajaiset jatkuvat koko viikonvaihteen. Lauantaina ovat museon ovet avoinna yleisölle. Näyttelyjen lisäksi on luvassa runsaasti erimuotoista ohjelmaa.
(STT)