Nuorten tekemä väkivalta on viime aikoina noussut otsikoihin muun muassa katujengioikeudenkäyntien yhteydessä. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan tilanteeseen on monia syitä.
Nuorten tekemien törkeiden väkivaltarikosten määrä on kasvanut selvästi. Törkeissä teoissa nuorilla on ollut käytössään teräaseita ja astaloita.
– Pahoinpitely voi olla niin vakavaa, että se jopa vaarantaa lapsen tai nuoren hengen, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen sanoo.
Tilanne, jossa lapset käyvät vieraan aikuisen kimppuun on verrattain harvinainen.
– Yleensä lapset kohdistavat väkivaltaa toisiin lapsiin. Usein voi olla tuttu kyseessä – kostetaan jotain tapahtumaa, voi olla kunniaan tai velkoihin liittyvä tilanne, joka ratkaistaan väkivalloin.
"Kaduilla liikkuu yhä vähemmän hyviä ihmisiä"
Pekkarisen mukaan väkivallan kierre lisää myös lasten ja nuorten kokemaa pelkoa, jolloin herkemmin otetaan mukaan esimerkiksi teräaseita puolustautumismielessä.
– On selvää, että pahaa jälkeä syntyy, jos käytetään kättä pidempää. Reaktiivisuus voi olla voimakkaampaa. Pelätään niin paljon, että tehdään ensimmäinen hyökkäys ennen kuin se olisi aiheellistakaan.
Lue myös: Alle 15-vuotiaiden tekemien väkivaltarikosten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti Lounais-Suomessa – pahin tilanne Turussa ja Porissa
Väkivalta voi kuitenkin kohdistua täysin sivullisiin henkilöihin.
– Silloin kaikki alkavat pelätä. Kaduilla liikkuu yhä vähemmän hyviä ihmisiä, ja pahuuden läsnäolo lisääntyy.
Nuoret myös muodostavat erilaisia ryhmiä, joissa väkivallan riski kasvaa ja on vakavampaa. Pekkarinen käyttääkin tässä yhteydessä vanhaa sanontaa ”joukossa tyhmyys tiivistyy”.
– Siihen kuuluu myös ryhmän kunnian puolustaminen, muuta rikollisuutta ja päihteitä.
"Olemme epäonnistuneet luomaan turvallista mallia"
Pelkästään huonot kotiolot eivät selitä sitä, että nuori ajautuu väkivaltaiseen porukkaan.
– Paljon tapahtuu sitä, että lähdetään mukaan, koska se on siistiä ja halutaan olla mukana. Silloin tavallisten keskiluokkaistenkin perheiden lapset saattavat lähteä mukaan.
Poliisin mukaan nuorissa rikoksen tekijöissä on runsaasti maahanmuuttajataustaisia lapsia.
– Kertoo karua kieltään siitä, että olemme epäonnistuneet luomaan lapsille mallia hyvästä tai edes normaalista elämästä. Ihminen, joka kokee olevansa yhteisön jäsen, harvemmin tekee väkivaltaa yhteisöään kohtaan.
Yhteiskunnalliset kriisit koettelevat myös lapsia
Lapsiasiavaltuutettu korostaa, että kaikille lapsille pitäisi turvata turvallinen kasvuympäristö, jossa vanhemmilla on kyky ja halu siirtää lapselle hyvän elämän perusteita ja opettaa lapsia kohtelemaan muita hyvin.
– Onko nuorilla mielekästä tekemistä? On normaalia, että nuoret hengailevat ja tapaavat toisiaan, mutta siinä pitäisi olla turvalliset puitteet.
Parin viimeisen vuoden aikana on koettu suuria yhteiskunnallisia kriisejä, jotka koettelevat lapsia ja nuoria vakavasti.
– Covid, Ukrainaan kohdistunut sota, inflaatiota ja korkojen nousua. Nämä aiheuttavat perheissä paljon paineita. Väkivalta kodeissa on lisääntynyt ja se on lisännyt myös lasten väkivaltaa.
Rikosvastuuikää ei kannata laskea
Rikosvastuuiän laskemista Pekkarinen ei näe ratkaisuna ongelmaan.
– Se työntäisi vain enemmän lapsia rikosoikeusjärjestelmään ja mahdollisesti myös rikolliselle polulle.
Pekkarisen mukaan lasten rikollisuuteen voidaan puuttua paljon paremmin laittamalla kuntoon lastensuojelujärjestelmä, nuoristyö ja muut seuraamukset, joita lapsille tulee.
– Pyytäisin vanhempia tarkkuuteen ja ylläpitämään keskusteluyhteyttä nuoren kanssa. Hysteerinen ei pidä olla. Nuoruuteen kuuluu kaikenlainen omituinen käyttäytyminen, mutta ei pidä kuitenkaan tuudittautua siihen, että oma piltti on se kaikkein kiltein.