Professori huolissaan nuorten ja lasten kaltoinkohtelun uudesta ilmiöstä: kodin ulkopuoliset aikuiset kiusaavat

– Viime vuosina lasten ja nuorten kaltoinkohtelusta on noussut esille uusi puoli; miten kodin ulkopuoliset aikuiset kuten harrastusohjaajat, urheiluvalmentajat ja opettajat, käyttävät valtaansa väärin. Tämä on todella tervetullut keskustelu. Aiheesta on toistaiseksi aika vähän tutkimusta.

– Hain kriminologian professori Janne Kivivuoren kanssa rahoitusta aihetta koskevalle hankkeelle jo 1990-luvulla, mutta rahoitusta ei tullut ja projekti jäi toteuttamatta, Salmivalli harmittelee.

"Opettajan kyky käsitellä stressiä ja haastavia tilanteita varmasti vaikuttaa"

Aihe nousi esille MTV:n uutisoimien THL:n kouluterveyskyselyn tulosten sekä keskiviikkona Finlandia-palkinnon voittaneen Iida RaumanHävitys-kirjan myötä.

– Uskon, että toistuvaa kiusaamista opettajilta esiintyy, eli kyseessä on todellinen ilmiö, Salmivalli sanoo.

– Ajattelen, että opettajan omat arvot ja koulun kulttuuri, opettajan itsesäätelykyky ja taito käsitellä stressiä ja haastavia tilanteita varmasti vaikuttavat. Vielä enemmän varmasti vaikuttaa, miten opettaja mieltää asemansa, perustehtävänsä ja sen, mikä on hyvää luokan hallintaa.

Lue lisää: Tuhannet nuoret kertovat, miten aikuiset kiusaavat koulussa – Finlandia-voittaja vaatii puuttumista

Vähemmistöt erityisen heikossa asemassa

Eniten aikuisten tekemästä kiusaamisesta raportoivat vähemmistöihin kuuluvat nuoret kuten kodin ulkopuolelle sijoitetut, ulkomaalaistaustaiset ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat. Psykologian professori on tästä erityisen huolissaan. Hän toivoisi aiheesta lisää tutkimusta.

– Vähemmistöihin kuuluvat nuoret kouluterveyskyselyn perusteella näyttävät olevan erityisessä riskissä. Tällaiset kokemukset voivat olla hyvinkin haavoittavia – etenkin kun samat nuoret joutuvat muita useammin toisten oppilaiden kiusaamiksi.

– Opettajalla voi myös olla ihan selkeän kielteisiä asenteita tiettyjä vähemmistöjä kohtaan.

– Sen, jolla on valtaa, tulisi tiedostaa valta-asemansa ja miten sitä valtaa käyttää, professori tiivistää.

Suomi on jäänyt tutkimuksellisesti jälkeen

Suomi on jäänyt asiassa tutkimuksellisesti muista jälkeen.

– Aihetta on maailmalla tutkittu jonkin verran. Tänä vuonna ilmestyneen katsauksen perusteella aiheesta on tehty 38 tutkimusta viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Niistä vain viisi Euroopassa, eikä yhtään Suomessa. Olen parhaillaan pohjoismaisten kollegoiden kanssa valmistelemassa tutkimushanketta, jossa aihepiiri on mukana, Salmivalli kertoo.

Professori haluaa lopuksi erottaa ilmiössä kaksi erilaista kiusaamisen tapaa.

– On epäasiallinen ja ilkeä opettaja, joka kohtelee ”tasaisen huonosti kaikkia” ja sitten on opettaja, joka on ottanut tietyn oppilaan, tai oppilaat, silmätikukseen ja kohdistaa kiusaamisen systemaattisesti tähän oppilaaseen. Uskon, että jälkimmäisessä tapauksessa kokemus on lapsen tai nuoren kannalta paljon traumaattisempi.

Jälkimmäinen tapaus on nähtävillä Iida Rauman Hävitys-teoksessa.

Lue myös: Arvio: Kaunokirjallisuuden Finlandia-voittaja Iida Rauman Hävitys on niin väkevä kuvaus koulukiusaamisesta, että suuttumus tuntuu kehossa