Itseään vahingoittaneiden määrä on kasvanut voimakkaasti 2010-luvulla 13-24 -vuotiaiden suomalaisnuorten keskuudessa.
SuomiAreenassa käytiin vilkasta keskustelua nuorten itsetuhoisuuden syistä ja ehkäisystä.
Itsensä vahingoittaminen: mitä se tarkoittaa ja miksi nuoret tekevät niin?
Professori Anu Raevuoren mukaan itsensä vahingoittamisella tarkoitetaan mitä tahansa itseen kohdistettua tekoa, josta seuraa tarkoituksellista fyysistä vahinkoa.
Itsetuhoisuus voi olla tapa käsitellä henkistä kipua tai muuttaa näkymättömiä ajatuksia sekä tunteita näkyviksi sekä rankaista itseään tai herättää hoitotarve.
Raevuori kertoo, että Lääkärilehdessä tänä vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan 2010-luvun jälkeen sellaisten 13-24-vuotiaiden suomalaisnuorten määrä on kasvanut voimakkaasti, jotka ovat vahingoittaneet itseään vähintään kerran vuodessa niin vakavasti, että tilanne johti sairaalahoitoon, varsinkin tyttöjen ja nuorten naisten joukossa.
Hän painottaa, että itsensä vahingoittamisen taustalla on usein toivottomuutta, taakkana olemisen tunnetta, vaikeuksia lähisuhteissa sekä muita mielenterveyden häiriöitä kuten masennusta ja ahdistusta.
Lue myös: "Pitääkö harkita itsemurhaa, että saa apua?" Itsetuhoisia nuoria on niin paljon, että osa nukkuu patjoilla osaston lattialla
Yhteiskunnan rooli ja nuorten ymmärtäminen
Paneelissa nousi esiin kysymys siitä, ymmärtävätkö aikuiset nuoria ja heidän maailmaansa. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) toi esille, että mielenterveysongelmien kasvu on huolestuttavaa ja että vanhempien lisäksi koko yhteiskunnalla on peiliin katsomisen paikka.
– Ei voi väittää, että me kaikkia nuoria ymmärrämme, mutta varmasti yritys on kova, Juuso totesi.
Psykoterapeutti ja Psykologiliiton ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Vera Gerkov puolestaan painotti kasvurauhan merkitystä.

