Psykologi ja väitöskirjatutkija Vera Gergov kertoo, miten nuorten mielenterveysongelmat ilmenevät ja miten toimia, jos teini ei halua ottaa apua vastaan.
Arviolta jopa viidennes nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Varhainen puuttuminen pahoinvointiin on tärkeää, sillä se ehkäisee ongelmien kärjistymistä.
Mistä sitten tunnistaa, onko nuoren oireilu merkki teineille tavanomaisesta kapinasta ja mielialavaihteluista vai jostain vakavammasta?
Psykologi ja väitöskirjatutkija Vera Gergov kertoo mielenterveysongelmien hälytysmerkkien näkyvän arjen toimintakyvyn häiriintymisessä.
– Nuori ei esimerkiksi selviä koulunkäynnistä tai ystävyyssuhteissa on merkittäviä pulmia, Gergov kuvasi Uutisaamun haastattelussa.
Myös nuoren tuntemuksia kannattaa kuunnella. Toisinaan hän voi itse kertoa avun tarpeestaan.
– Nuori itsekin saattaa kokea sen, että tarvitsee apua, että nyt ei ole hyvä olla. Ei välttämättä pysty aina tarkasti kuvaamaan kuin yleistä pahaa oloa.
Lue myös: Kahden lapsen äiti Ida, 27, piiloutui vuosia hymyn taakse – sai lopulta kolme tuskaista diagnoosia: "Ei tämä läheisillekään mikään helppo paketti ole"
Huolen herätessä apua kannattaa ensisijaisesti lähteä hakemaan oppilashuollosta, kuten koulupsykologin tai -kuraattorin pakeilta. Akuuteissa tilanteissa oikea paikka on päivystys.
On tavallista, että nuori kapinoi hoitoon menemistä vastaan. Henkilökohtaisten asioiden avaaminen ventovieraalle aikuiselle ei useinkaan tunnu luontevalta. Gergov kehottaa vastahankaisen nuoren vanhempia motivoimaan lastaan kertomalla, että valtaosa voi paremmin hoitoa saatuaan.
Samalla tuetaan nuoren omaa aktiivista roolia, joka on Gergovin väitöstutkimuksen mukaan yksi onnistuneen terapian olennaisista elementeistä.
Lue myös: Miten auttaa pahoinvoivaa nuorta? Tutkija kertoo onnistuneen terapian elementit
Lue myös: Lindan sanottiin kärsivän paniikkihäiriöstä – syyksi paljastuikin ADHD
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Alla olevalla videolla kerrotaan, millaisia ovat psykoosin oireet.
3:54