Nuorten chattiin tulvii viestejä, vain joka viidenteen pystytään vastaamaan: "Paha olo on niin moninaista, että jo se on haaste"

10:34
Onko Suomessa meneillään nuorten mielenterveyskriisi? Nuorisopsykiatrian ylilääkäri Laura Häkkinen vastaa.

Nuorten henkinen pahoinvointi näkyy muun muassa mielentereveyspalvelujen kasvaneena kysyntänä, pitkinä sairauspoissaoloina ja alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeinä. Kokenut nuorisotutkija sanoo, että nuorilla näkymä tulevaisuudesta on monin tavoin epäselvempi kuin heidän vanhemmillaan.

Suomen Mielenterveysseuran eli Mieli ry:n viisi vuotta sitten käynnistämälle Sekasin-chatille on riittänyt kysyntää. Vuosittain chattiin tulee noin 170 000 yhteydenottoa juttuseuraa kaipaavilta nuorilta.

Kuitenkin vain noin viidesosaan viesteistä pystytään vastaamaan. Chat on laajenemassa, ja syksyn aikana aletaan ottaa vastaan myös ruotsinkielisiä viestejä.

Tiimipäällikkö Miguel Reys kertoo, että nuorten viestien aiheet liittyvät muun muassa ihmissuhteisiin ja koulunkäyntiin. Huolta aiheuttaa myös synkkä maailmantilanne, johon voidaan lukea ilmastokriisi ja sota Ukrainassa. Viesteistä noin joka kymmenes liittyy itsetuhoisuuteen.

– Ongelmat ovat tavallaan moninaistuneet. On niin paljon kaikkea ja paha olo on niin moninaista, että jo se on haaste, sanoo Reyes. 

Reyes nostaa esiin myös nuorten kokemat suorituspaineet opiskelussa, mikä näkyy yhteydenotoissa. Opiskelujen tai teknisen kehityksen kyydistä tippuminen on muuttunut nopeammaksi ja sieltä nouseminen on muuttunut Reyesin mukaan vaikeammaksi.

– On hirveä pelko siitä, että jos ei nyt tiedä mitä aikoo tehdä, niin sitten minusta ei tule mitään. Tai jos nyt tipun tästä koulutuksesta, niin minusta ei tule mitään. Yritämme antaa toivoa, että kyllä tässä vielä on mahdollisuuksia. Yksi välivuosi ei loppupeleissä heilauta tätä laivaa hirveästi suuntaan tai toiseen.

Monta kriisiä päällekkäin

Nuorten henkinen pahoinvointi on kasvanut monella mittarilla mitattuna. Silti ainakin kouluterveyskyselyjen mukaan selkeä enemmistö nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Talous- ja sosiaalihistorian dosentti Mikko Salasuo Helsingin yliopistosta arvioi, että näkymä tulevaisuudesta on monin tavoin epäselvempi nykyajan nuorilla kuin heidän vanhemmillaan.

– Tällä hetkellä on ilmastokriisi, koronakriisi ja Ukrainan sota taustalla. Myös työelämä näyttäytyy nuorille aika pelottavana paikkana. Nuorilla ei ole selkeää käsikirjoitusta siitä, miten mennä eteenpäin. Tämä yksi iso haaste juuri tämän hetken nuorille. Miten löytää tulevaisuushorisontista sellaisia väyliä, suuntia tai hyvän elämän malleja, joita kohti mennä ja tavoitella, Salasuo pohtii.

Salasuo kertoo tutkimustuloksista, joiden mukaan nuoret kokevat yhä enemmän kiireen tunnetta paitsi koulussa, myös vapaa-ajallaan. Koulutusjärjestelmää on kehitetty entistä enemmän siihen suuntaan, että tavoitteita asetetaan ja valintoja tehdään yhä aikaisemmin.

Nuoruutta viritetään Salasuon mukaan jo liian kireäksi. Hän kertoo myös toisen käytännön esimerkin, jonka mukaan suomalaiset lapset lopettavat leikkimisen noin vuoden aiemmin kuin pohjoismaiset ikätoverinsa.

– Se on mielestäni herättävä tieto ja saa miettimään sitä, että pitäisikö meidän kuitenkin antaa vähän siimaa lapsuus- ja nuoruusvaiheessa. Antaa heidän olla lapsia ja nuoria.

Nuorten kasvanutta pahoinvointia käsitelltiin torstaina Asian ytimessä -ohjelman erikoislähetyksessä MTV3-kanavalla. Ohjelman voi katsoa edelleen MTV Katsomosta

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja