Nuoria tuupitaan vaaliuurnille

Kauhajoen koulusurmat ovat nostaneet nuoret ja nuorten hyvinvoinnin yleiseksi keskustelun aiheeksi. Ikäluokka on tänä syksynä vahvasti esillä myös kuntavaalien vuoksi. Alle 25-vuotiaiden laimea äänestysinto on saanut monet tahot mietteliääksi.

Tämän syksyn kuntavaaleissa onkin kiinnitetty erityistä huomiota nuoriin äänestäjiin. Alle 25-vuotiaiden aktivoimistalkoisiin osallistuvat muun muassa kaupunkien nuorisotyöntekijät.

Helsingissä nuorisoasiainkeskuksen työsarkaa ovat erityisesti kuntavaaleissa ensimmäistä kertaa äänestävät nuoret. Nuorisosihteeri Pirjo Mattilan mukaan keskuksen kampanjointi on tyyliltään melko epämuodollinen.

- Me olemme lähteneet liikkeelle sellaisesta olettamuksesta, että isoja ja massiivisia kampanjoita ei kannata rakentaa. Tarkoituksena on ottaa äänestäminen puheeksi niissä ympyröissä missä itse kukin työskentelee nimenomaan ensimmäistä kertaa kunnallisvaaleissa äänestävien nuorten kanssa.

Nuoria torilla

Tampereella nuoria aktivoidaan lähinnä nuorille suunnatun vaalikoneen avulla. Nuorisopalvelujohtaja Jorma Mertasen mukaan nuoret ovat itse olleet aktiivisesti mukana palvelun suunnittelussa.

- Nuoret ovat keränneet ja laatineet vaalikoneen kysymyksiä jo viime keväästä lähtien, Mertanen kertoo.

Tampereella aktivoimishankkeeseen on valjastettu myös koululaitos. Netissä toimivaa vaalikonetta on tarkoitus käyttää syksyn mittaan yläkoululaisten opetuksessa.

Helsingissä nuorisoasiainkeskus pyrkii aktivoimaan nuoria myös poliittisten nuorisojärjestöjen kautta. Keskus tukee järjestöjen Ketä kiinnostaa?! –kampanjaa. Lisäksi se koordinoi toisen asteen kouluissa järjestettäviä vaalipaneeleita.

Mattilan mukaan nuoret jättävät usein äänestämättä, koska eivät yksinkertaisesti tiedä, miten valitsisivat ehdokkaan tai missä ja miten äänestys tapahtuu. Nuorisoasiainkeskuksen aktivoimishankkeen tavoitteena onkin perustietojen välittämisen lisäksi avata nuoren silmät äänestämisen mahdollisuudelle.

- Tavoitteena on yksinkertaisesti tehdä äänestäminen varteen otettavaksi vaihtoehdoksi ja toisaalta tuoda esiin nuorten omia yhteiskunnallisia kantoja. Kouluvaalipaneeleissa nuoret ehdokkaat pääsevät esille, jolloin nuoret näkevät, että nuoret ihmiset voivat myös ajatella ja toimia yhteiskunnallisesti, asettua ehdokkaaksi ja esittää omia kantojaan, Mattila perustelee.

Syksyn ensimmäiset kouluvaalipaneelit ovat jo takana, mutta muuten Helsingin nuorisoasiainkeskuksen vaalihanke vasta lämmittelee. Toden teolla kone on tarkoitus käynnistää lokakuun puolella.

- Meillä on olettamus, että nuoret päättävät äänestämisestään lähempänä varsinaista vaalipäivää. Toimintaa kohdennetaan sinne loppupäähän, Mattila kertoo.

Suomalaisten kunnanvaltuutettujen keski-ikä on tällä hetkellä 49 vuotta. Mattilan mielestä jo tämän pitäisi riittää 18-25-vuotiaalle syyksi äänestää.

- Voisi kuvitella, että vaikka ihmisillä on taipumus äänestää itseään koulutetumpia ja vanhempia ihmisiä, niin nuorten ihmisten ensimmäinen intressi ei ole kuitenkaan äänestää yli 50-vuotiaita. Viiteryhmää kannattaa hakea lähempää, Mattila opastaa.

Lue myös:

    Uusimmat