Korkein oikeus hylkäsi viime viikolla syyttäjän vaatimuksen Katiska-huumejutuissa tuomitun Niko Ranta-ahon vankeusrangaistuksen korottamisesta.
Syyttäjä vaati KKO:ssa, että Ranta-ahon toinenkin Katiska-huumetuomio olisi pitänyt korottaa myös lähes 11 vuoteen. Ranta-aho tuomittiin ensimmäisessä Katiska-huumejutussa 11 vuoden vankeuteen.
Toisesta Katiska-jutusta hovioikeus langetti hänelle vain kahden vuoden tuomion, koska se katsoi, ettei yhteisrangaistus voi ylittää 13 vuoden enimmäisrangaistusta.
Syyttäjän vaatimus oli ennennäkemätön, koska tällaista yli 20 vuoden huumerikostuomiota ei ole Suomessa koskaan langetettu.
Ranta-aho helpottui KKO:n ratkaisusta.
– Kyllähän se pienimuotoinen yllätys oli, että tähän asiaan ylipäätään saatiin valituslupa. Silloin kun se valituslupa saatiin, niin tietenkin siinä huoli nousee, kun tarjolla on yli 10 vuotta lisää vankeutta. Nyt kun tuli tällainen päätös ja korkein oikeus noudattaa lakia, niin totta kai hän oli hyvinkin huojentunut, Ranta-ahon asianajaja Hannu Kaitaluoma kertoo Rikospaikan Murharyhmän keskustelussa.
Lue myös: Iso helpotus Niko Ranta-aholle: KKO hylkäsi syyttäjän vaatimuksen yli 20 vuoden tuomiosta
Voi ihmetyttää kansalaisia
Asianajaja Kari Eriksson ei yllättynyt korkeimman oikeuden ratkaisusta.
– Korkein oikeus vahvisti sen, mitä käräjä- ja hovioikeus oli jo päättänyt ja nimenomaisesti ihan lain mukaisesti, hän sanoo.
– Se voi tuntua ja kuulostaa tavallisesta ihmisestä ihmeelliseltä, että uusista rikoksista ei voida enää antaa sellaista tuomiota, jota rikoksen laatu vaatisi, rikosylikomisario (evp.) Tero Haapala toteaa.
Haapalan mukaan ratkaisu voi antaa vääränlaisen viestin myös rikollisille.
– Tietyllä tavalla se antaa väärän käsityksen. Syntyy mielikuva siitä, että kun olet saanut pitkän tuomion ja pääset odottamaan lopullista tuomiota, niin sinulla on mahdollisuus tehdä uusia rikoksia ja se ei enää käytännössä nosta sitä rangaistuksen pituutta, hän lisää.
Ei enää lisärangaistusta veropetoksistakaan
Erikssonin mukaan on poikkeuksellista ja melko harvinaista, että ihminen syyllistyy heti uusiin rikoksiin tutkintavankeudesta vapauduttuaan.
Ranta-aho laskettiin vapaaksi tutkintavankeudesta kesällä 2020, kun hän odotti ensimmäisestä Katiska-jutusta tuomiota. Vapauden aikana hän jatkoi huumerikoksia, joista seurasi uudet syytteet.
– Ylipäätään kun ihminen syyllistyy useisiin rikoksiin, niin hänelle määrätään yhteinen vankeusrangaistus, Eriksson sanoo.
Tällä viikolla kerrottiin, että Niko Ranta-ahoa ja hänen isäänsä Esa Ranta-ahoa vastaan on nostettu Helsingin käräjäoikeudessa syytteet törkeistä veropetoksista. Asiaa käsitellään oikeudessa ensi kesänä. Näistäkään epäillyistä rikoksista Niko Ranta-aho ei saa enää lisärangaistusta.
– Näissä on tietenkin vielä ne korvauskysymykset, jotka ratkaistaan. Eli hänelle voi tulla paljon korvauksia maksettavaksi, jos hänet tuomitaan vielä näistä veropetoksista, Kaitaluoma sanoo.