Kaikki eivät sairastu koronaan, vaikka he olisivat läheisessä kontaktissa virusta kantavan henkilön kanssa. Ilmiölle on useampi mahdollinen selitys luontaisesta immuniteetista silkkaan tuuriin.
Rokotukset ovat tehneet uudesta koronaviruksesta vaarattoman useimmille ihmisille. Vakavaa tautimuotoa ehkäisevät rokotteet eivät kuitenkaan suojaa tartunnalta tai estä viruksen leviämistä. Ei ole poikkeuksellista, että täyden rokotussarjan saanut sairastuu koronaan – montakin kertaa.
Toisaalta osa ihmisistä ei näytä saavan koronatartuntaa millään.
Pandemian alussa tutkijat ja lääkärit keskittyivät tunnistamaan ryhmät, jotka ovat erityisen alttiita sairastumaan vakavasti. Nyt kun esimerkiksi korkean iän, pitkäaikaissairauksien sekä lihavuuden tiedetään lisäävän vaikean tautimuodon riskiä, on tieteentekijöitä alkanut kiinnostaa kolikon kääntöpuoli.
Koronatartunnalta tähän mennessä välttyneiden ihmisten elimistön parempi ymmärtäminen voisi auttaa kehittämään tehokkaampia lääkkeitä viruksen aiheuttamaa tautia vastaan.
Australialainen immunologi Vanessa Bryant on yksi taudilta säästyneistä. Hän kertoo yleisradioyhtiö ABC:lle pysyneensä terveenä, vaikka kaikki muut hänen perheessään sairastuivat koronaan.
– Jokaisen vastustuskyky on hieman erilainen. Osalle ihmisistä saattaa tulla parempia vasta-aineita kehittävä immuunivaste. Uskomme tämän olevan pitkälti perinnöllistä, koronan leviämistä kotitalouksissa tutkiva Bryant sanoo ABC:lle.
Muun muassa seuraavat tekijät voivat selittää, miksi osa ihmisistä ei sairastu koronaan.
1. Rokotus ja ajoitus
Bryantin mukaan hiljattain otettu tehosterokote suojaa tartunnalta parhaiten, sillä veressä kiertävät vasta-aineet neutralisoivat viruksen ennen kuin se ehtii infektoida soluja. Vähitellen suoja infektiota ja oireilevaa tautia vastaan alkaa heiketä.
Kahden rokotuksen antama suoja alkaa heiketä noin kolmen kuukauden jälkeen, minkä vuoksi kolmansia tehosteita pidetään perusteltuina. Iäkkäillä ja voimakkaasti immuunipuutteisilla rokotevaste on ollut heikompi ja suojateho on laskenut nopeammin, joten heille tarjotaan myös neljättä annosta.
Iän ja olemassa olevien sairauksien lisäksi rokotetehon hiipumiseen vaikuttaa vallalla oleva virustyyppi. Rokotteet suojaavat paremmin deltalta kuin omikronilta.
Katso videolta, miten eri koronavarianttien aiheuttamat oireet eroavat toisistaan. Juttu jatkuu videon alla.
3:06
Jos ihminen saa tartunnan, hän levittää virusta ympäristöönsä eniten juuri ennen oireiden alkua. Viiden päivän kohdalla tartunnan saamisesta tartuttavuus alkaa laskea, THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin kertoi MTV Uutisille aiemmin. Kontakti sairastuneeseen taudin alkuvaiheen jälkeen voi siis selittää, miksi virus ei enää tartu.
Varotoimenpiteet, kuten turvavälin pitäminen, kasvomaskin käyttö, käsihygienia sekä kontaktin pituus vaikuttavat nekin taudin tarttumisen todennäköisyyteen.
Lue lisää: Rokottamaton Mikael ei sairastunut, vaikka avopuoliso toi koronan kotiin – THL:n asiantuntija kertoo, miksi tauti ei iske kaikkiin
2. Aikaisemmat infektiot
Maailmanlaajuisen pandemian aiheuttanut SARS-CoV-2 on vain yksi kymmenistä koronaviruksista. Tutkijat ovat huomanneet, että mikäli ihminen on sairastanut aiemmin toisen koronaviruksen aiheuttaman flunssan, on hänen puolustusjärjestelmänsä valmiimpi taistelemaan covidia vastaan.
Tammikuussa ilmestyneessä tutkimusartikkelissa brittitutkijat totesivat, että mekanismi voi suojata uuden koronaviruksen aiheuttamalta infektiolta.
On kuitenkin epäselvää, miksi osalla ihmisistä vanhan flunssan aiheuttama ristikkäissuoja säilyy vahvana pitkään ja osalla ei.
Lue myös: Millaisen vastustuskyvyn korona vaatii, ja voiko immuniteettia olla liikaa? Professori vastaa
3. Luontainen immuniteetti
Ihmisen yksilöllisen immuniteetin perusta kehittyy elämän alkumetreistä lähtien. Perinnöllisesti säädellyn luontaisen immuniteetin lisäksi elämän varrella kohdatut vieraat mikrobit muokkaavat vastustuskykyä. Luontainen ja opittu immuniteetti toimivat yhteistyössä.
Joillain ihmisillä vastustuskyky näyttää siivoavan koronaviruksen elimistöstä vikkelämmin kuin se ehtii soluja infektoida. Alkuvuonna brittitutkijat altistivat 36 tervettä nuorta vapaaehtoista koronavirukselle, mutta vain puolet sai tartunnan. Taudilta säästyneistä noin puolelta löydettiin PCR-testissä vähäisiä määriä virusta, mikä vihjaa heidän immuunijärjestelmänsä vaimentaneen infektion nopeasti.
Testasimme, voiko koronatestin väärentää positiiviseksi. Juttu jatkuu videon alla.
0:49
Immunologi Stuart Tangye sanoo ABC:lle, että todennäköisesti tätäkin harvemmalta löytyy geenimuunnoksia, jotka estävät virusten pääsyn soluihin. Jo ennestään tiedetään, että hyvin pienellä osalla väestöstä on esimerkiksi perinnöllinen vastustuskyky hiviä vastaan.
Vastustuskykyyn vaikuttaa myös ikä – immuniteetti heikkenee vanhetessa – sekä fysiologinen että psykologinen stressi, australialainen epidemiologi Katrina Roper kertoo News.com.au-sivustolle. Esimerkiksi urheilijan vastustuskyky voi olla ylikunnon vuoksi heikentynyt, vaikka henkilö olisi terveyden perikuva.
4. Silkkaa tuuria tai väärä testitulos
Vaikka tartunnan olisi onnistunut tähän mennessä välttämään, ei se yksin tarkoita ihmisen olevan immuuni koronavirusinfektiolle.
Myös viruksen kantajan yksilölliset ominaisuudet ja oireilun runsaus vaikuttavat siihen, kuinka paljon hän koronaa ympäristöönsä levittää. Koronalta aiemmin säästynyt voikin saada tartunnan, jos kohdalle sattuu niin sanottu superlevittäjä. Toisinaan virukselta välttymisessä saattaa siis olla kyse silkasta tuurista.
Lisäksi on otettava huomioon, että ihminen voi kantaa virusta tietämättään. Hengitystieoireita saavien laajamittaisesta testauksesta on luovuttu, ja moni on siirtynyt tekemään kotitestin flunssan iskiessä tai altistumisen jälkeen. Kotitestit eivät ole yhtä tarkkoja kuin terveydenhuollossa käytetyt PCR-testit. Osa ihmisistä saattaakin olla sairastanut koronan tietämättään.
Lue myös: Kannattaako koronarokote vielä ottaa? Tämä pitää tietää 1. ja 4. annoksesta
Lue myös: Bakteeriopin professori neuvoo: Näin vankistat vastustuskykyäsi korona-aikana – "Sitä pidän nyt ykkösasiana"
Koska koronan jälkeen uskaltaa lähteä treenaamaan? Katso videolta kardiologian erikoislääkäri Kirsi Korven vastaus.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Lähteet: ABC News, News.com.au, Terveyskirjasto 1, 2 & 3