Millaisen vastustuskyvyn korona vaatii, ja voiko immuniteettia olla liikaa? Professori vastaa

Koronamaraton venyy venymistään ja moni on jo perin pohjin kyllästynyt rajoituksiin. Millaista vastustuskykyä väestöltä vaaditaan, jotta koronaan voidaan suhtautua kuin vaikkapa influenssaan?

Kolme neljästä suomalaisesta on saanut kaksi koronarokoteannosta, liki puolet kolmannen. Lisäksi moni on sairastanut viruksen aiheuttaman taudin. Milloin väestön vastustuskyky on riittävällä tasolla, jotta koronaan voidaan alkaa suhtautua kuin muihinkin hengitystieviruksiin?

Tanska on jo poistanut koronan yleisvaarallisten tartuntatautien listalta, ja samaa pohditaan Ruotsissakin. Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén arvioi MTV:lle tällä viikolla, että Suomessa korona luokitellaan yleisvaaralliseksi vielä jonkin aikaa sen tartuttavuuden vuoksi. Torstain tiedotustilaisuudessa HUSin infektioylilääkäri Asko Järvinen puolestaan esitti, ettei koronarajoituksia tarvita tämän kevään jälkeen.

Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti pitää vastustuskyvyn kannalta tärkeimpänä tekijänä koronan aiheuttamaa sairaalakuormitusta. Väestön immuniteetin tulee olla sillä tasolla, että mahdollisimman harva sairastuu viruksen kohdatessaan niin vakavasti, että joutuu sairaalahoitoon.

– Kohtuullisen hyvällä tasolla ollaan, mutta jokainen rokottamaton henkilö lisää tautitaakkaa, Vapalahti sanoo.

Korona saatiin "väärän ikäisenä"

Immuunijärjestelmän tarkoitus on tunnistaa elimistöön tunkeutuneet vieraat rakenteet ja reagoida uhkaavaan tilanteeseen.

Infektiopuolustusta on sekä synnynnäistä että hankittua. Synnynnäinen immuniteetti pohjautuu perimään, eikä ole riippuvainen siitä, onko mikrobia kohdattu aiemmin. Sairastumisten ja rokotteiden myötä saatu hankittu immuniteetti suuntautuu vain jo viholliseksi tunnistettua rakennetta vastaan.

Monet infektiot ovat lapsena lievempiä kuin aikuisena. Uuden koronaviruksen kohdalla ongelmana on, että sen aiheuttama infektio on saatu "väärän ikäisenä". Nuorena myös synnynnäinen immuniteetti toimii tehokkaammin monia infektioita vastaan. Jos esimerkiksi vesirokko ilmestyisi nyt maailmaan uutena viruksena, aiheuttaisi se pahaa jälkeä, Vapalahti vertaa.

Kerran sairastettu vesirokko antaa erinomaisen suojan uutta infektiota vastaan. Vesirokko jää kuitenkin muiden herpesvirusten tapaan jäädä asumaan elimistöön ja voi ilmetä myöhemmin vyöruusuna. Nykyään vesirokon ehkäisyyn on käytössä lapsille annettava rokote.

Immuniteetin kestoon vaikuttaa Vapalahden mukaan kaksi asiaa: kuinka usein taudinaiheuttaja kohdataan ja kuinka paljon se on muuttunut aikaisempaan nähden. Esimerkiksi korona ja influenssa muuntuvat jatkuvasti väistääkseen immuniteetin – se on niiden olemassaolon edellytys.

Vapalahti huomauttaa, että immuniteetin kyky estää infektioita ei ole niin tärkeää kuin kyky välttää vakavaa tautia. Tässä kohdin vasta-aineita tärkeämpää on niin sanottu soluimmuniteetti, johon viruksen muuntuminen ei vaikuta yhtä paljon kuin vasta-aineisiin.

Koronarokotteen ja taudin antama suoja eroavat toisistaan

Nyt jylläävä omikron-variantti alamuunnoksineen kykenee helposti kiertämään niin rokotteiden kuin aikaisemmista varianteista saadun taudinkin antaman immuniteetin. Saatu vastustuskyky kuitenkin suojaa vakavalta sairastumiselta ja moni onkin potenut koronan varsin lieväoireisena.

Yksi perustavanlaatuinen ero koronarokotteiden ja -infektion kautta saadun vastustuskyvyn välillä on. Länsimaissa käytössä olevat rokotteet tuovat immuunivasteen koronan piikkiproteiinille, jonka avulla virus kiinnittyy ihmissoluihin. Tartunnassa immuniteettia saadaan myös muille viruksen osille.

Nyt liikkeellä olevassa omikron-muunnoksessa rokotesuojan kannalta keskeisessä piikkiproteiinissa on poikkeuksellisen paljon eroavaisuuksia verrattuna koronan aiempiin variantteihin. Toisaalta esimerkiksi delta-variantin aiheuttama tautikaan ei välttämättä estä omikron-tartuntaa.

Tauti tuo rokotetta paremman limakalvoimmuniteetin, joka estää viruksen tunkeutumista elimistöön. Rokotteet sen sijaan tuovat verenkiertoon hieman vahvemmat vasta-aineet, jotka auttavat elimistöä tuhoamaan kudoksiin päässeen viruksen.

Tartunnasta saatu immuniteetti riippuu tyypillisesti taudin vakavuudesta: mitä syvemmälle virus tunkeutuu, sen pidemmän vastustuskyvyn ihminen saa. Tieto ei kuitenkaan lämmitä, jos vakavasti sairastunut joutuu taistelemaan hengestään.

– Immuniteetti, jolla parhaiten pysyy poissa sairaalasta on kolme rokotetta. Se vastaa sitä, että olisi kaksi rokotetta ja yksi infektio, Vapalahti sanoo.

Myös THL:n mukaan sairastettu tauti vastaa yhtä rokoteannosta.

Immuniteetti tarvitsee aikaa kypsyäkseen

Voiko vastustuskykyä koronalle sitten kertyä liikaa?

– Immunologiassa tunnetaan käsite toleranssi, mutta tässä ei vielä olla sen tyyppisessä tilanteessa, Vapalahti sanoo.

On hyvä huomata, että immuniteetti tarvitsee aikaa kypsyäkseen. Vastikään koronan sairastaneen rokotetun aikuisen tulisi odottaa vähintään kuusi viikkoa ennen tehosteannosta. Rokottamattoman tulisi odottaa sairastetun taudin jälkeen kaksi kuukautta ennen ensimmäistä koronarokotetta.

Jos koronarokotteen ottaa liian nopeasti taudin jälkeen, saatu immuunivaste ei ole yhtä hyvä ja ihmiselle voi tulla voimakkaampia ohimeneviä haittoja, kuten kuumetta.

Sen sijaan näyttöä siitä, että koronarokote voisi heikentää ihmisen vastustuskykyä, ei ole. Vapalahti ei myöskään keksi selitystä koronarokotevastaisten piirissä leviävälle väitteelle, kun ottaa huomioon nykyisen rokoteaikataulun.

Katso videolta, millaisia väitteitä sosiaalisessa mediassa liikkuu koronarokotteesta. Juttu jatkuu videon alla.

8:53
Katso video: Tällaisiin hurjiin väitteisiin koronarokotteista voi somessa törmätä.

Miltä koronan tulevaisuus näyttää?

Kun väestön immuniteetti kasvaa ja virus kiertää, tullaan korona todennäköisesti lopulta kohtaamaan jo lapsena. Tällöin pohdittavaksi tulee Vapalahden mukaan kysymys, onko tauti parempi saada rokotettuna vai ei.

Edellisille eläimistä ihmisiin siirtyneille koronaviruksille, joita kiertää väestössä neljä eri kappaletta, altistutaan tyypillisesti lapsena. Lasten runsaampaa altistumista vaarattomammille koronaviruksille voi osin selittää heidän lievempiä oireitaan. Myöhemmin elämässä kohdattuina nämä koronavirukset eivät aiheuta flunssaa kummempaa tautia.

Todennäköistä on, että korona jatkaa muuntumistaan, mutta väestön vastustuskyvyn yhä kasvaessa tauti ei lopulta enää aiheuta niin paljon vakava infektioita ja kuolleisuutta eikä kuormita kovasti terveydenhuoltojärjestelmää. Vapalahti pitää tärkeänä myös pitkäaikaisten oireiden esiintyvyyttä ja niiden aiheuttamaa tautitaakkaa.

Monella mittarilla katsottuna korona alkaa lähentyä influenssaa, vaikka uusi tauti on edelleen paljon tappavampi. Virusten evoluutioon liittyy kuitenkin paljon satunnaisia tekijöitä, eikä tulevaisuudessa ilmaantuvien virusvarianttien ominaisuuksia voi tietää varmasti.

Maratonin pitkittymiseen kannattaa siis varautua.

Millaista henkistä toipumista korona-aika vaatii? Katso Uutisaamussa käyty keskustelu videolta.

10:16
Katso video: Kuinka toipua koronasta henkisesti?

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja