Miksi jotkut ihmiset eivät vaikuta millään sairastuvan koronaan, vaikka he altistuisivat toistuvasti tartunnalle? Tutkijat etsivät nyt vastausta kysymykseen pystyäkseen kehittämään jatkossa yhä parempia rokotteita koronaa vastaan.
Briteissä tehtiin vastikään kiistanalainen tutkimus, jossa joukkoon rokottamattomia vapaaehtoisia yritettiin tartuttaa covid-19-infektio.
Koehenkilöistä 18 sai testin myötä koronatartunnan. 16 heistä sai lieviä tai kestitason oireita, jotka olivat pääosin flunssan kaltaisia. Vakavia oireita ei tullut yhdelläkään.
Lue lisää: Koronaa tartutettiin tieteen nimissä vapaaehtoisiin Britanniassa – ihmiskoe on nyt todettu turvalliseksi: Tämä siitä opittiin
Tutkijat toivovat nyt, että näitä ”ei-koskaan-koronaa-ihmisiä” tutkimalla löydettäisiin uuden tehokkaan koronarokotteen eväitä.
– Ajatus vastustuskykyisistä ihmisistä on kiehtova, mutta emme useinkaan tiedä riittävän yksityiskohtaisesti, miksi joku saa tai ei saa tartuntaa, kun olot tartunnalle ovat olemassa, Yhdysvaltain tautikeskuksen CDC:n Covid-19-tiimin ylilääkäri John Brooks sanoo tietotoimisto Axiosille.
Syitä joidenkin ihmisten erityiseen suojaan koronatartunnalta voi löytyä monelta suunnalta: sairastetuista muista infektioista, genetiikasta, ympäristötekijöistä, viruskuormasta – tai puhtaasta tuurista.
Lue myös: Tutkijat varoittavat pandemian jälkeisestä sydänpommista: Riskit koholla vielä vuosi infektion jälkeen
Britanniassa koronaa tartutettiin tutkimuksessa tahallaan
Jonkinlaista alustavaa tutkimustietoa aihepiiristä on kuitenkin alkanut herua.
Tämän kuun alussa aiheesta julkaistiin Nature-tiedelehden portfoliossa niin sanottu pre print -tutkimus eli vertaisarviointia vasta odottava tutkimus, jonka toteutustapa on erittäin kiistanalainen ja koko pieni.
Siinä brittitutkijat altistivat tarkoituksella joukon vapaaehtoisia rokottamattomia ihmisiä koronatartunnalle. Tutkimukseen oli valittu sellaisia rokottamattomia henkilöitä, joilla ei ollut viitteitä aiemmin sairastetusta covid-19-infektiosta.
Koehenkilöiden nenään tiputettiin koronavirusta sisältävä pisara. Kokeeseen osallistuneesta 34 ihmisestä 16 ei silti saanut koronatartuntaa.
Yksi tai useampi tekijä vaikeuttaa viruksen sitoutumista soluun
Lontoon Imperial Collegen kokeellisen lääketieteen professori Peter Openshaw ei pitänyt yllättävänä sitä, että kaikki eivät sairastuneet koronaan. Hänestä yllättävin havainto oli se, miten mahdollisimman pienelle annokselle koronavirusta altistuminen sairastutti liki puolet osallistuneista.
Jos osalla on supervastustuskyky koronaa vastaan, se herättää vastakysymyksen.
– Miksi jotkut ovat muita haavoittuvampia koronalle, Openshaw pohtii tietotoimisto Axiosin jutussa.
Lue myös: Influenssatartuntojen määrä lähti laskuun vuodenvaihteessa – kevät näyttää arvaamattomalta
20 geeniä altistaa vakavalle taudille
Openshaw’n mukaan on tiedossa lähes 20 geeniä, jotka saattavat altistaa koronan vaikealle muodolle.
Ei ole mahdotonta sekään, että osa ihmisistä on geneettisesti kykeneviä vastustamaan koronatartuntaa.
– Sitä on nähty joissakin muissa tartuntataudeissa, jossa yksi tai useampi tekijä vaikeuttaa viruksen sitoutumista soluun tai kulkeutumista sen sisällä, immunologi Gigi Gronvall Johns Hopkinsin terveysturvallisuuden keskuksesta sanoo.
Hän toivoo, että koronalta tähän asti säästyneet eivät erehtyisi pitämään itseään ei-koskaan-koronaa-superihmisinä.
Kiinnostava tulokulma koronatartunnalta välttyviin on myös teoria siitä, että heidän suojansa olisivat terveet limakalvot, jotka katkaisevat viruksen reitin kehoon heti alkuunsa.
Tämän vuoksi maailmalla, ja Suomessakin, tutkitaankin suihkeena nenään annettavia koronan tehosterokotteita.
– Rokote toimii paremmin, jos se annostellaan samaa reittiä, kuin jota sairauden aiheuttaja käyttää, CDC:n Brooks sanoo.
1:26