Koripalloilija Lauri Markkanen mursi torstaina eräänlaisen lasikaton, kun hänet valittiin Urheilutoimittajain liiton äänestyksessä vuoden urheilijaksi 2023. Taalakentillä palloilevaa suomalaista ei ole koskaan aiemmin valittu vuoden urheilijaksi.
Palloilijoiden valinnat ovat olleet muutenkin harvinaisia, mutta jalkapalloilija on valittu peräti neljästi: Jari Litmanen 1995, Sami Hyypiä 2001, Teemu Pukki 2019 ja Lukas Hradecky 2020. Nyt oli ensimmäisen koripalloilijan aika.
Suomalaiset ovat jääkiekkokansaa, mutta jääkiekkoilijaa ei ole valittu koskaan vuoden urheilijaksi. Kenties puhuttavin valitsematta jättäminen tapahtui 1990, kun viidennen Stanley Cupinsa saavuttanut NHL-tähti Jari Kurri jäi Urheilutoimittajain liiton äänestyksessä keihäänheiton Euroopan mestari Päivi Alafrantin taakse.
Nyt Markkasesta tuli ensimmäinen Pohjois-Amerikan taalakentillä pelaava vuoden urheilija, kun Utah Jazzin NBA-joukkueen suomalaistähti jätti äänestyksessä toiseksi seiväshyppääjä Wilma Murron ja kolmanneksi ralliautoilija Kalle Rovanperän.
Markkanen sai äänestyksessä 1 998 pistettä, kun Murron potti oli 1 879. Markkanen keräsi 126 ykkössijaa ja Murto 48.
Nukkuvien osuus oli hirvittävän suuri
Vuonna 2017 NBA:ssa aloittanut Markkanen nousi viime kaudella vihdoin sarjan kärkipelaajien luokkaan, pääsi tähdistöotteluun ja valittiin NBA:n kehittyneimmäksi pelaajaksi. Kesän MM-kilpailuissa hän ei loistanut odotetulla tavalla, kun Suomen kisaurakka vei pudotuspelien sijaan alempiin jatkopeleihin.
Tällä kaudella Markkanen on jatkanut väkevää virettään NBA-parketilla ja ollut jälleen Utahin avainpelaaja. Joskin loukkaantumiset ovat pitäneet suomalaisjättiläisen sivussa kourallisesta otteluita.Markkasen uhkaajista Murto saavutti viime vuonna seiväshypyn EM-hallikultaa, MM-pronssin ja menestyi lisäksi Timanttiliigassa. Rovanperä voitti toisen kerran peräkkäin ralliautoilun maailmanmestaruuden.Saksan Bundesliigan kärkimaalivahteihin kuuluva Hradecky oli äänestyksessä neljäs ja judon Euroopan mestari viides.Urheilutoimittajain liiton jäsenien keskuudessa nukkuvien osuus oli jälleen hirvittävän suuri, vaikka äänestysaktiivisuus oli liiton mukaan hiukan korkeampi kuin viime vuosina. Silti vain 55,2 prosenttia liiton jäsenistä käytti äänioikeuttaan.