Terveellinen ruokavalio ja riittävä liikunta eivät yksin riitä pitkään elämään, vaan myös erilaisilla luonteenpiirteillä näyttää olevan vaikutusta pitkäikäisyyteen.
Sosiaalisesti aktiiviset ihmiset pysyvät terveinä
Erinäisten tutkimusten mukaan näyttää siltä, että sosiaalisuus on mitä olennaisimpia avaimia pitkään elämään. Ihminen voi hyvin, kun hänellä on tärkeitä ihmissuhteita. Ihmissuhteiden määrä ei ole niinkään tärkeää, vaan niiden merkittävyys. Sheldon Cohenin tutkimus Carnegie Mellon yliopistosta todisti, että sosiaalisesti aktiivisilla ihmisillä on parempi vastustuskyky flunssaa vastaan kuin eristäytyneemmillä ihmisillä.
Cohen altisti satoja vapaaehtoisia tavanomaiselle flunssavirukselle. Ihmiset, joilla oli monipuolisia sosiaalisia verkostoja eivät yhtä todennäköisesti saaneet flunssaa kuin epäsosiaalisemmat osaanottajat. Sosiaalisten osaanottajien immuunisysteemi pystyi selättämään flunssaviruksen. On ehdotettu, että sosiaaliset suhteet vaikuttaisivat immuunitoimintaan pitämällä fyysisen stressin ja stressihormonit kurissa.
Optimismi torjuu stressiä
Myös optimistisuus on usein liitetty pitkään elinikään. Neurotieteilijä Tali Sharot uskoo, että optimismi on evoluution tuotetta, sillä tasapainoisuus ja positiiviset odotukset ovat nostattaneet selviytymisen mahdollisuutta. Toinen tutkimus puolestaan esittää, että optimismi alentaisi stressitasoja. University College Londonissa tutkimusryhmä Brydon et al toteuttamassa tutkimuksessa vuonna 2009 todettiin, että optimistinen asenne saattaa olla tehokas estokeino stressiä vastaan ja tukea näin tukea terveyttä.
Nauravaisuus vaikuttaa suoraan stressihormonin tasoihin
Paljon nauravat ihmiset eivät ilmeisesti ilostuta pelkästään seuraansa, vaan nauravaisuus tekee itse naurajalle paljon hyvää. Nauru vähentää stressiä. Loma Linda University School of Medicinessä toteutetussa tutkimuksessa todettiin jo vuonna 1989, että nauru vähentää stressihormoni kortisolin tasoa.