Lain mukaan jos hyvinvointialue ei voi tarjota erikoissairaanhoitoa säädetyssä ajassa, sen on se hankittava muualta: toiselta hyvinvointialueelta, ostopalveluna tai annettava palveluseteli. MTV Uutiset kysyi alueilta, miksi hoitotakuujonot ovat silti laittoman pitkät.
Pohjois-Karjala, elo-syyskuun vaihteessa 40 prosenttia potilaista jonossa yli puoli vuotta (THL)
"Hyvinvointialueemme budjetti ei ole tänä vuonna mahdollistanut erikoissairaanhoidon jonojen lakisääteisyydessä pysymistä. Olemme panostaneet voimallisesti siihen, ettei lisää alijäämää tänä vuonna tule, jotta saisimme alijäämien kattamiseksi kaksi vuotta lisäaikaa vuoden 2028 loppuun.
Olemme myös hakeneet valtiolta lisämäärärahaa jonojen purkamiseen ja valtioneuvoston päätös tulee siitä ensi viikolla. Lisäksi ensi vuoden budjettiin varataan erikseen määräraha jonojen purkamiseksi. Suunnitelmat ovat jo olemassa.
Mikäli saamme valtiolta lisämäärärahaa, aloitamme jonojen purkamisen heti. Mikäli emme saa lisämäärärahaa, voi olla että jonojen purku voidaan aloittaa vasta ensi vuoden alusta.
Hyvinvointialue on päättänyt laittaa asian kuntoon niin pian kuin se on taloustilanne huomioiden mahdollista. Kokonaisuus huomioiden jotain lakia joutuu rikkomaan jonkin aikaa, jotta asiat saadaan korjattua."
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Pohjois-Savon hyvinvointialue, elo-syyskuun vaihteessa 23 prosenttia potilaista jonossa yli puoli vuotta (THL)
"Lähtökohtaisesti Pohjois-Savossa olemme hankkineet palveluita, esimerkiksi tekonivelleikkaukset, yksityisiltä palvelun tuottajilta, ja käyttäneet myös palveluseteliä, esimerkiksi suun terveydenhuollossa.
Samalla tunnistamme, että osa potilaista ohjautuu valinnanvapauteen perustuen muille hyvinvointialueille.
Kuitenkin suurin osa hoitojonoista on purettu omin tehostamistoimin, joka taas toiminnan pitkäjänteisestä suunnittelusta sekä taloudellisesta näkökulmasta on kestävin ratkaisu.
Tällä kokonaisuudella olemme merkittävästi vähentäneet jonottavien määrää ja tavoittelemme hoitotakuuseen pääsemistä ja siinä pysymistä."
Lue myös: Ministeri Juuso nostaa kädet pystyyn: "Ei hyödytä suomalaisia"
Keski-Suomen hyvinvointialue, elo-syyskuun vaihteessa 23 prosenttia potilaista jonossa yli puoli vuotta (THL)
"Omaa toimintaa ja prosesseja tarkastellaan ja kehitetään jatkuvasti, mutta jos hyvinvointialue ei itse pysty järjestämään tarvittavia palveluita.
Palveluseteleitä ja ostopalvelua, ostoja muilta hyvinvointialueilta ja lisätöitä hyödynnetään niin paljon kuin mahdollista.
Jos ja kun taloustilanne hyvinvointialueella on tiukka, niin rahaa näihin ostoihin ei kuitenkaan välttämättä ole. Lisäksi joissain tilanteissa myös henkilöstöresurssi on haastava, eli rahallakaan ei välttämättä saa palvelua ostettua."
Valvira on velvoittanut hoitamaan jonot lakisääteiseen tilaan huhtikuun loppuun 2026 mennessä miljoonien eurojen uhkasakkoukaasilla. Edellistä Valviran velvoitetta harva alue kykeni noudattamaan.