HUSissa ortopedian yli hoitotakuun maksimin eli vähintään puoli vuotta odottaneiden määrä kymmenkertaistui parissa vuodessa. Nyt tekoniveljonoja puretaan palvelusetelillä ja se ei ole asiantuntijan mukaan kestävää.
Ammattilaisten siirtyminen sairaaloista yksityiselle sektorille rapauttaa julkisen mahdollisuuksia tehdä julkisen omaa leikkaustoimintaa. Nyt henkilöstösiirtymää asiantuntijan mukaan aiheuttaa se, että leikkausjonoja pyritään purkamaan yksityisen sektorin avulla.
Näin toteaa MTV Uutisille HUSin toimialajohtaja Mika Paavola.
Ministeriön mukaan osa hyvinvointialueista on käyttänyt yksityistä sektoria leikkausjonojen purussa, vaikka laki ei ole sallinut sitä vasta kuin tämän vuoden alusta.
– Terveydenhuoltolaki on ollut varsin tiukka. Mitään kirurgiaa käytännössä ei olisi voinut hankkia yksityiseltä sektorilta, sanoo lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Silti niin on tapahtunut.
– Tiedän, että on joillakin hyvinvointialueilla on käytetty esimerkiksi palveluseteliä, jatkaa Pikkujämsä.
MTV
Hurja jonokasvu
HUSissa ortopedian yli hoitotakuun maksimin eli vähintään puoli vuotta odottaneiden määrä kymmenkertaistui parissa vuodessa. Nyt tekoniveljonoja puretaan palvelusetelillä ja se ei ole asiantuntijan mukaan kestävää.
– Kun julkiselta taholta ulkoistetaan toimintaa yksityiselle puolelle, niin usein siitä syntyy tarve yksityiselle rekrytoida henkilökuntaa ja ajatus rekrytoida on helpompaa julkiselta puolelta, missä nämä ihmiset on hoitanut näitä potilasryhmiä aikaisemmin, toteaa HUS Ortopededian toimialajohtaja Mika Paavola.
HUSin Tukielin- ja plastiikkakirurgian noin 230 lääkärin joukossa lähtövaihtuvuus oli marraskuuhun mennessä noin viisi prosenttia ja vuosi aiemmin samana ajankohtana noin seitsemän.
Paavolan mukaan ongelma on tekoniveliä laajempi.
– Kovin hallitsematon lainsäädännöllinen ohjaaminen siihen, että toimintaa joudutaan ulkoistamaan, niin sitä esiintyy useilla erikoisaloilla. Voi olla kovin lyhytnäköistä sellainen paineistettu toiminnan siirtäminen yksityiselle puolelle. Ainakin kallista se on.
Johtajan mukaan lopputulema on karu – pidemmän päälle osaamiskadon ja talousvaikutusten yhteissummana oma julkisen tuotannon palvelujärjestelmä rapautuu.
Ristiriita
Hallitsematon lainsäädännöllinen ohjaaminen kuvastaa Paavolan ajattelussa sitä ristiriitaa, joka tulee sote-lainsäädäännön mukaisesta rahoituksesta:
Peruspalveluntarpeeseen liittyvä rahoitus ei sisällä hoitojonojen purkua. Silti hoitojonot on purettava uhkasakon uhalla hoitotakuulain mukaiseksi tarvittaessa ulkoistamalla.
– Vaikka sote-rahoituksen myötä ei voida osoittaa resursseja oman toiminnan lisäämiseen kestävällä tavalla, täytyy potilaiden hoito järjestää.
Kannustava palkkiomalli puuttuu
Lisätöinä purkua ei HUS ole pystynyt hoitamaan. Toimiva palkkiomalli puuttuu.
– Palveluseteleillä leikkaukset tulevat omaa tuotantoa kalliimmaksi. Lisätyöt ovat potilaan hoitoon osallistuvalle henkilökunnalle vapaaehtoisia ja sellaista palkkiomallia ei ole onnistuttu luomaan, joka olisi kannustanut laajamittaisesti lisätöiden tekemiseen ilman, että se samalla vähentää virka-aikaisen toiminnan edellytyksiä ja olemaan samalla taloudellisesti kilpailukykyinen palveluseteleillä tuotetuille leikkauksille, sanoo Paavola.
Lähetä vinkki!
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
Käsikirurgiaa, tyräleikkauksia, gynekologisia leikkauksia, korva-, nenä ja kurkkutautileikkauksia...
Sen sijaan vuoden alusta voimaan tuli laki, joka mahdollistaa hyvinvointialueille päiväkirurgisten leikkausten hankkimisen yksityiseltä, muun muassa osa lonkan ja polven ensitekonivelleikkauksista.
– Ajatus siitä, että meidän osaajat keskussairaaloista ja yliopistosairaaloista siirtyisivät yksinomaan yksityissektorille, on riski järjestelmän ja päivystyskyvyn kannalta. Siihen hyvinvointialueet ja HUS-yhtymä voivat ottaa kantaa hankinnan periaatteissa ja sopimuksissa, arvioi lääkintoneuvos.
Muuttunutkaan laki ei salli mitään kokonaisulkoistusta, vaikka kylläkin tiettyjen leikkausten hankinnan ostopalveluna ja palvelusetelin käytön.
Hyvinvointialan liitto pitää tärkeänä, että yksityinen sektori on vahvasti mukana hoitojonotalkoissa.
– Hoitojonoissa on ympäri Suomea valtavasti ihmisiä, joiden elämä ja esimerkiksi työkyky kärsivät, koska he eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Marraskuussa yli 25 000 ihmistä odotti pääsyä hoitoon tai hoidon tarpeen arvioon pelkästään ortopedian ja traumatologian erityisalalla.
– On hyvä asia, että myös yksityiset toimijat otetaan mukaan purkamaan näitä jonoja, toteaa edunvalvontajohtaja Hanna-Maija Kause.
Kause huomauttaa valvontaviranomaisen päätöksestä. Valvira määräsi viime vuoden maaliskuussa neljätoista hyvinvointialuetta ja HUS-yhtymän saattamaan kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn lainmukaiseksi maaliskuun loppuun mennessä.
– Tämä olisi nykyisessä tilanteessa tuskin mahdollista ilman yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa.
Kause kertoo, että moni sote-ammattilainen tekee töitä sekä julkisella että yksityisellä.
– Kyseessä ei siis ole joko-tai-tilanne, vaan virkatyön päälle tehtävät vuorot yksityisellä sektorilla saattavat jopa lisätä lääkärien työtunteja.
Tärkeänä Kause näkee oman työn tekemisen hallinnan mahdollisuudet. Terveiset julkiselle sektorille ovat tässä.
– Olennaista olisi keskittyä parantamaan julkisen sektorin pitovoimaa sen sijaan, että mietittäisiin keinoja rajoittaa yksityisen sektorin ammattilaisten hyödyntämistä hoitojonojen purkamisessa.
