Hoitotakuu? Erikoissairaanhoitoa yli puoli vuotta odottaneiden määrä ei ole koskaan ollut näin suuri – katso alueesi tilanne

Erikoissairaanhoidon hoitotakuun ylittävien määrä ei ole koskaan ollut näin suuri koko seurantahistorian aikana (vuodesta 2008), kerrotaan THL:stä MTV Uutisille.  Heinäkuussa puoli vuotta odottaneita potilaita oli jo lähes 31 000. Osa potilaista on alkanut käyttää valinnanvapauttaan ja siirtynyt sinne, missä jonot ovat lyhyemmät. 

Mahdollisimman matala organisaatio, kunnolla valtaa suorittavaan portaaseen ja satoja työntekijöitä lisää hoitotyöhön. Siinä on Etelä-Savon resepti lyhyisiin jonoihin. 

Etelä-Savossa harva joutuu odottamaan leikkausta yli hoitotakuun maksimirajan eli puoli vuotta. 

– Jos sitä katsoo kansantalouden kannalta, niin meillä on pitkälti sellainen ajattelu, että potilas, joka ei ole jonossa, on myös yhteiskunnalle se halvin potilas, toteaa hyvinvointialueen johtaja Santeri Seppälä.

Yli 180 vrk hoitoa odottaneet, 27 eri toimenpiteen osalta.

Sen sijaan synkästä päästä löytyy Etelä-Savon naapuri, Pohjois-Savo.

– Pohjois-Savossa on Suomen sairain ja ikääntyvin väestö, ja se tietenkin näkyy palvelutarpeessa, toteaa Pohjois-Savon ylilääkäri Sami Remes. 

Mittava hoitovelka, taloushuolet, koronapandemia, henkilöstön saatavuuden ongelmat, jatkohoitoon siirtymisen vaikeudet, luettelee Remes. Jonoja pyritään purkamaan muun muassa palveluseteleillä, ostopalveluilla ja ylitöillä. Osalla potilaista mitta on kuitenkin tullut täyteen, ja nyt äänestetään jaloilla.

Yli 180 vrk hoitoa odottaneet, erikoisaloittain.

MTV

Valinnanvapauden käyttäminen kasvanut "hyvin voimakkaasti"

– Lainsäädännön mukaan potilas voi valita hoitopaikkansa erikoissairaanhoidon osalta, ja sen määrähän on meillä kokonaisuutena hyvin voimakkaasti kasvanut näistä jonoista johtuen. Potilaat hakeutuvat muille hyvinvointialueille hoitoon, sanoo Remes. 

– Me olemme pyrkineet auttamaan Pohjois-Savoa, eli meidän jonot olisivat monella erikoisalueilla vieläkin lyhyemmät, mutta meillä on tällä hetkellä asiakkaita tosi paljon myös muilta hyvinvointialueilta, sanoo Seppälä. 

Lähetä vinkki! 

Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.

Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.

"Työvoima on sijoittunut jotenkin kummallisesti"

Suomalainen hoitotakuu ei takaa hoitoonpääsyä. Heinäkuussa puoli vuotta odottaneita potilaita oli jo lähes 31 000. Onko henkilökunta edes oikeassa paikassa, pohtii professori.

– Käytännössä meidän työvoima on sijoittunut järjestelmässä jotenkin kummallisesti, koska esimerkiksi Tanskassa on vähemmän ortopedeja eikä siellä ole jonoja. Siellä on myöskin vähemmän psykiatreja, eikä siellä ole jonoja, sanoo Helsingin yliopiston terveydenhuollon professori Kristiina Patja. 

Kuinka paljon se maksaa, että ihmistä pidetään pitkään jonossa?

– Se maksaa tosi paljon. Aika usein terveydenhuollon kustannuksia katsotaan yhden loopin kautta – katsotaan, mitä maksaa leikkaus tai mitä maksaa kuntoutus. 

– Mutta sitä ei katsota, mitä maksaa, että joudutaan raskaaseen laitostyyppiseen palveluun eikä ajatella sitä, että työssäpoissaolo maksaa useita satoja euroja päivässä työnantajille. Eli meidän tulee ottaa mukaan systeemistä kustannuslaskelmaa. 

Katso Patjan koko haastattelu.

Etelä-Savossa tiedetään, miten suomalaiset hoitojonot saataisiin purettua

Etelä-Savossa tiedetään, miten suomalaiset hoitojonot saataisiin purettua. Viesti hallitukselle on tämä:

– Jos rahoitusta ohjattaisiin siihen suuntaan, että rahaa saatte, jos homma toimii ja jonot ovat lyhyet, niin aivan varmasti hoitojonot lyhentyisivät paljon, Seppälä vinkkaa.