Lain vaatima hoitotakuu kiristyy syyskuun alussa aikaisemmasta kolmesta kuukaudesta kahteen viikkoon. Sosiaali- ja terveysministeri uskoo julkisen terveydenhuollon työolojen parantamisen ratkaisevan sen rekrytointihaasteet.
Hyvinvointialueet eri puolilla Suomea joutuvat kohtaamaan uudet vaatimukset hyvin erilaisista lähtötilanteista.
MTV Uutiset kävi läpi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viimeisimmät tilastot siitä, kuinka nopeasti lääkärin vastaanotolle pääsee hoidontarpeen arvioinnista eri puolilla Suomea.
Syyskuun alussa kiristyvä hoitotakuu vaatii, että kiireettömään hoitoon on päästävä jatkossa kahden viikon kuluessa. Loppuvuodesta se kiristyy vielä seitsemään vuorokauteen.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tilastojen mukaan heikoin lähtötilanne on Helsingin kaupungin järjestämissä sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Pääkaupungissa vain 48 prosenttia lääkärikäynneistä täyttää vuoden 2023 tammikuun ja heinäkuun välisenä aikana kahden viikon tavoiteajan.
Parhaiten uusi tavoite täyttyy Keski-Uudenmaan ja Kainuun hyvinvointialueilla, joissa jo nyt yhdeksän lääkärikäyntiä kymmenestä toteutuu uuden hoitotakuun mukaisesti.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan kahden viikon aikarajaan pääsemisessä on isoa alueellista hajontaa.
THL:n luvut eivät ole tällä hetkellä suoraan vertailukelpoisia uuden hoitotakuun toteutumiseen, sillä kiristyvä hoitotakuu ei koske esimerkiksi hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisia hoitotapahtumia tai terveystarkastuksia.
Nämä lukemat on siivottava tilastoista, ja se tehdäänkin lokakuussa julkaistavassa uudessa tilastossa.
Nykytilasto antaa kuitenkin karkean kuvan hyvinvointialueiden tämänhetkisestä tilanteesta uuden hoitotakuun lunastamisessa.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso toteaa, että koronapandemia ja henkilöstön saatavuusvaikeudet ovat verottaneet hyvinvointialueiden voimavaroja hoitotakuuseen valmistautumisessa.
Hoitotakuussa pysyminen jää nähtäväksi.
– Varmasti siellä on jonkin verran vaikeuksia joillekin hyvinvointialueille, mutta katsotaan, että miten tämä kehittyy.
Hyvinvointialueiden talous- ja rekrytointihaasteista huolimatta ministerin viesti on yksiselitteinen: hyvinvointialueet ovat uuden lain kanssa pakkoraossa.
– Hoitotakuulainsäädäntö tiukkenee, ja se on 14 vuorokautta. Siinä ei ole vaihtoehtoja. Jokainen hyvinvointialue tekee sen varmasti parhaalla mahdollisella tavallaan.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelualuejohtaja Markus Paananen kertoo, että hyvinvointialueen tavoitteena on toteuttaa hoitotakuu heti alusta alkaen.
Heidän tilastojensa mukaan tänä vuonna 85 prosenttia Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen käynneistä on toteutunut uuden hoitotakuulainsäädännön mukaisesti.
Ostopalvelujen määrää joudutaan ainakin väliaikaisesti kasvattamaan hoitotakuun kattamiseksi.
– Arvioin, että sitä määrää tulee lisätä. Lisäksi olemme ottamassa käyttöön palveluseteliä lääkärikäynteihin, Paananen toteaa.
Vuokralääkärien käyttäminen on kuitenkin hänen mukaansa karkeasti kaksi kertaa kalliimpaa kuin oman henkilöstön käyttäminen.
Hyvinvointialueen lääkärivaje saataisiin kurottua ilman lisärahoitusta, jos vuokralääkärit saataisiin työllistettyä suoraan hyvinvointialueelle.
– Voisimme palkata 40 lääkäriä hyvinvointialueen terveysasemille, mikäli samalla luovuttaisiin vuokratyöstä, joka on erittäin kallista.
Siksi Länsi-Uudellamaalla keskitytään nykyisten osaajien pitämiseen ja uusien houkuttelemiseen.
Länsi-Uudellamaalla se on palvelualuejohtaja Markus Paanasen mukaan 5–10 prosenttia.
– Teemme koko ajan toimenpiteitä sen eteen, että onnistumme rekrytoinnissa ja saamme pidettyä hyvän henkilöstömme.
Se ei ole hänen mukaansa helppoa, sillä yksityinen sektori on kasvanut viime vuosien aikana.
– Yksityinen sektori pystyy tarjoamaan lääkärikunnille houkuttelevia työnkuvia ja palkkausmalleja. Meillä on vaativin yleislääkärin työ ja toivomme, että saamme käännettyä sen vetovoimatekijäksi.
Ministeri Juuso on samalla kannalla.
– Tämä on hyvinvointialueille kehittämisen paikka. Tiedossa on, että kokeneet yleislääkärit arvostavat mahdollisuutta tehdä laaja-alaista ja koulutusta vastaavaa työtä.
Hän toivoo, että julkisen puolen rekrytointihaasteet korjautuvat, jos vetovoimatekijät saadaan oikealla tavalla esiin.
– Lääkäreillä on oltava tarvittava tuki ja heidän on pystyttävä kontrolloimaan oman työnsä määrää. Palkka on myös yksi tekijä. En usko, että se on ainoa ratkaiseva tekijä lääkäreiden rekrytoinnissa.
Työmäärän keventämisen apuna voivat olla esimerkiksi erilaiset digitaaliset ratkaisut ja toimintojen uudelleenjärjesteleminen.
Esimerkiksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella aiotaan siirtyä oma tiimi -malliin, jossa potilaan hoitotiimi määriytyy alueellisesti ja pysyy samana käyntikertojen välillä.
Hyvinvointialueen terveysasemapalveluiden palvelualuejohtaja Anna Peltola kertoo, että malliin ollaan siirtymässä ensin kahdella terveysasemalla, ja vuoden 2024 aikana se otetaan käyttöön kaikkialla.
– Ajatuksena on, että hoidon jatkuvuus paranee, jolloin tulisi vähemmän suunnittelemattomia käyntejä.
Myös hän on optimistinen hoitotakuun toteutumisesta.
– Toivomme pääsevämme siihen. Se on tosi kova tavoite.
