Osa kaupungeista ei pysty noudattamaan edes keventynyttä kiireettömän suunterveydenhuollon hoitotakuuta. Kajaanissa jono on 14 kuukautta, kun Lahdessa se on 14 vuorokautta. Kuopiossa jonotetaan vuoden verran ja Tampereellakin kymmenisen kuukautta.
Sen sijaan Kouvolassa vapaita aikoja löytyy kuukauden sisään ja Lahdessa liki kaikki saavat hoitoa kahdessa viikossa.
Vuoden alusta hoitotakuu lieventyi neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen.
Hammashoidon kiireettömään hoitoonpääsyyn vaikuttaa paljon se, missä sattuu asumaan. Monessa kaupungissa jono on muutaman kuukauden.
Esimerkiksi Vantaa-Keravalla kiireettömään hoitoon odotusaika on alle neljä kuukautta lähes kaikilla (99,9%). Alle kolmessa kuukaudessa hoitoon pääsee 91 prosenttia. Alueellisia eroja ei tällä hetkellä ole. Asiakkailla on mahdollisuus käyttää palveluita koko hyvinvointialueen sisällä.
Tilanne on hyvä, koska kaikki yhteydenotot käsitellään nopeasti eli asiakkaalle soitetaan takaisin saman päivän aikana.
– Tämä nopeuttaa hoidon tarpeen arviointia ja asiakkaiden pääsyä tarpeenmukaiseen hoitoon, toteaa johtava ylihammaslääkäri Heli Yli-Knuuttila.
– Olemme hyödyntäneet uusia toimintatapoja muun muassa joustavan vastaanoton tiimoilta ja niin sanotun lohkeamapoliklinikan pilotoinnilla. Tämän lisäksi teemme viikonloppuisin jonkin verran lisätöitä, jatkaa ylihammaslääkäri.
– Lisäksi hyvinvointialueemme on vetovoimainen ja kaikki vakanssimme ovat täynnä.
Lahdessa kerralla kuntoon
Lahdessa resepti pohjaa "kerralla kuntoon" -ajatukseen.
– Että tulisi mahdollisimman valmista. Ei niin, että ensin tarkastetaan ja sitten toisella käynnillä poistetaan hammaskiveä ja kolmannella paikataan, vaan yritetään ne kaikki kolme samalla käynnillä, toteaa tulosaluejohtaja Teija Niiranen Päijät-Hämeestä.
Niiranen huomauttaa, että hyvä hoitoonpääsy turvaa sellaistakin, mitä ei välttämättä heti ajattele, nimittäin infektiovapaan suun, mikä vaikuttaa muun muassa siihen, että erikoissairaanhoidossa tapahtuvat leikkaukset eivät viivästy.
– Ajatellaan vaikkapa tekonivelleikkauksia, Niiranen sanoo.
Lähetä vinkki!
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
Kuopiossa jono vuoden, monissa lähikunnissa nopea pääsy
Kuopiossa jono on vuoden mittainen ja se puretaan toimintaprosesseja kehittämällä ja tehostamalla arviolta tämän vuoden aikana, toteaa ylihammaslääkäri Hanna-Leena Jämsä.
Tilanne johtuu Jämsän mukaan siitä, että Pohjois-Savon väestöstä noin puolet asuu keskisellä alueella, johon Kuopio kuuluu ja tämä näkyy suurena kysyntänä suun terveydenhuollon palveluissa.
– Lisäksi suun terveydenhuollon asiakas voi asioida meillä missä tahansa hyvinvointialueen palvelupaikassa, joka näkyy myös suurentuneena palveluiden kysyntänä isoimmissa sotekeskuksissa.
Jämsän mukaan Leppävirralla, Rautavaaralla, Tuusniemellä, Varkaudessa, Joroisilla, Lapinlahdella, Nilsiässä, Maaningalla ja Siilinjärvellä ei ole jonoa, joten hoitoon pääsee nopeastikin ja muissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen kunnissa jonoa suun terveydenhuoltoon on noin 5-12 kuukautta.
Oulussa jonot kasvussa
Odotusaika Oulussa on kasvanut loppuvuotta kohden ja lähentynyt kuutta kuukautta.
– Uhkana on, että se joidenkin asiakkaiden kohdalla tulee ylittymään. Pohteen omavalvonnan ja yksittäisten asiakaspalautteiden perusteella myös hoitotakuun ylityksiä on alkuvuonna tullut, toteaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen palvelualuejohtaja Päivi Harju.
Alueella on tehty suunnitelma hoitojonojen hallintaan, jolla pyritään turvaamaan hoitoonpääsy puolessa vuodessa.
Tampereella jono on yli kaksinkertaistunut
Tampereella jono oli viime keväänä alle 7000. Nyt jonossa on 15 000 ensitutkimusta odottavaa potilasta.
Vaikka Tampereen naapurikunnissa hoitoon pääsee huomattavasti nopeammin, tamperelainen ei voi – ainakaan vielä – tuosta vain hypätä naapureiden lyhyempiin jonoihin, syynä kuntapohjaiset tietojärjestelmät.
– Meillä on edelleen se tilanne, kun meillä on nämä potilastietojärjestelmät hyvin erilaiset. On mahdollista valita myös tamperelaisen vuodeksi kerrallaan jostakin muualta mistä sitten haluaa suun terveydenhuollon ja perusterveydenhuollon paikkansa.
Ostopalveluista luovuttiin
Tampereen pitkää hammasjonoa selittää runsaan väestönkasvun lisäksi tehty linjaus, jonka mukaan ostopalveluista valtaosin luovuttiin niiden kallistuessa kolmisenkymmentä prosenttia.
– Aiemmat hinnat ovat olleet poikkeuksellisen alhaisia. Että ne eivät välttämättä ole vastanneet todellisia tuotantokustannuksia täysin, toteaa Hammaslääkäriliiton hallituksen jäsen, erikoishammaslääkäri Jarkko Kalliala.
Oliko ostopalvelujen alasajaminen virhe?
– Siltä osin virhe, jos ajatellaan hoitojonoja, mutta syyhän löytyy taloudesta, miksi ne jouduttiin ajamaan alas.
Pirkanmaa pyrkii purkamaan laittoman pitkän jonon vuoden loppuun mennessä.
6:46Katso pidempi haastattelu tästä.
Kainuussa kolme syytä pitkille jonoille
Kainuussa hoidon tarve on verrattain suurta. Väestö on keskimäärin iäkästä ja perussairauksia on paljon, tällöin myös suun sairaudet vaativat hoidossa enemmän aikaa, suunnittelua ja resursseja. Hoidot ovat myös korkean sairastavuuden väestössä keskimäärin raskaampia.
Kajaanissa ja Sotkamossa on 14 kuukauden jono, Kuhmossakin yli vuoden. Johtava hammaslääkäri Anni Temonen linjaa kolme syytä hurjiin jonoihin.
1. Tiukka talousraami
"Olemme joutuneet tälle vuodelle karsimaan toiminnoista palvelusetelin, kahden ostolääkärin vuotuisen työpanoksen sekä ulkoisen ja omalla henkilöstöllä teetetyn jononpurun.
2. Hoidon kysyntä
"Meillä henkilöstön saatavuus on ollut viime vuodet hyvä ja erityisesti hammaslääkäreitä on rekrytoinneissa pääsääntöisesti enemmän kuin voimme palkata. Hoidon kysyntä ylittää kuitenkin tarjonnan. Vaikka talo on täynnä tekijöitä, ei kapasiteetti riitä nykyisen palveluvalikoiman puitteissa."
3. Jononpurku ei auta
"Meillä on tehty isoja jononpurkuja muun muassa vuonna 2022. Toisin kuin monilla muilla lääketieteen aloilla, suun terveydenhuollossa jononpurku ei vähennä hoitoon tulevaisuudessa hakeutuvien potilaiden määrää, sillä kaikille määritellään hammastarkastuksessa yksilöllinen tutkimus- ja hoitoväli, esimerkiksi kaksi vuotta.
Jos on purettu tuhansien potilaiden jono, potilaista suuri osa hakeutuu uudelleen tutkimukseen ja mahdolliseen hoitoon silloin kahden vuoden päästä, ja jälleen siitä muutaman vuoden päästä. Esimerkiksi lonkkaleikkaus- tai kaihileikkausjonossa näin ei tunnetusti tapahdu."
Keinoja lyhyempiin jonoihin
Kainuussa on jo selvillä pelimerkit, joilla jonotaistoon käydään.
Sotkamoon valmistuu syksyllä 2025 uusi hammashoitola, johon tulee joustava klinikka. Hammashoitola tulee olemaan Kainuun suurin 12 hoitohuoneellaan.
Joustava klinikka tunnetaan muualla maassa muun muassa Kerralla enemmän - ja kerralla kuntoon -klinikoiden nimellä, vastaavia toimintamalleja on käytössä muuallakin Suomessa. Mallia Kainuuseen on haettu Vantaa-Keravalta.
– Vastaanottoaikojen määrä lisääntyy klinikan valmistumisen myötä merkittävästi ja klinikka palvelee koko Kainuun alueen väestöä lähipalveluiden vaihtoehtona. Hoitojen läpimenoajat myös nopeutuva, kertoo Temonen.
Toiseksi on juuri segmentoitu kiireettömän hoidon jono. Jatkossa potilaiden aiempi hoitohistoria määrittää sen, kuinka pitkä vastaanottoaika heille on tarpeen antaa. Tämän myötä tutkimusaikoja on mahdollista antaa aiempaa enemmän ja muutos astuu voimaan tänä keväänä.
– Segmentoinnin myötä vapautuu noin 400 tuntia vastaanottoaikaa koko hyvinvointialueen suun terveydenhuollossa.
Kolmanneksi Kainuun suunterveys pyrkii saamaan rahoitusta jononpurkuun, jota on sitten tarkoitus tehdä perustyöajan lisäksi iltaisin ja viikonloppuisin.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
