HUSin hoitotakuujonon tilanne on historiallisen huono, kertoo HUS:n johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi MTV Uutisille.
Tällä hetkellä peräti yli 7 000 potilasta on odottanut hoitoa yli lakisääteisen puoli vuotta ja se on enemmän kuin koskaan ennen.
HUSin kesä on tuonut vastaan sellaisiakin päiviä, että yli 200 potilasta odottaa sairaalassa sitä, että he pääsisivät erikoissairaanhoidosta jonnekin jatkohoitoon. Jumi hidastaa sairaalatyötä, kuten leikkaustoimintaa. Turhautumista on ilmassa.
– Nyt sairaalat ovat täynnä potilaita, jotka lähtökohtaisesti ei sinne päivystyshoidon ja tilannearvion jälkeen enää kuulu, toteaa Mäkijärvi.
Odottavat potilaat ovat väärissä paikoissa eli he odottavat päivystyksessä jatkohoitoon joko talon sisällä tai muualla tai vastaavasti vuodeosastolla odottavat muualle hoitoon.
Kuinka kauan he pahimmillaan odottavat?
– Se vaihtelee paljon. Kolmesta päivästä viikkoon, toteaa HUS:n hallintoylihoitaja Marja Renholm.
Mikä olisi kohtuullinen aika odottaa jatkohoitoa?
– Tietysti toivotaan, että kun potilas olisi valmis siirtymään oikeaan hoitopaikkaan, niin se tapahtuisi heti, kun siirtoilmoitus tehdään, Renholm vastaa.
Leikkaukseen odotetaan laittoman kauan
Leikkausjonoissa odotetaan nyt pitkään, liian pitkään. Suurimmat odottajaryhmät ovat silmäleikkaus-, tekonivel-, vatsa-, plastiikka- ja suu/hammastoimenpiteisiin jonottavat potilaat.
Odotettavissa on, että kesän jälkeen leikkaustahti on myös normaalia hitaampaa.
– Koska meillä ei ole vuodeosastopaikkoja näille leikattaville potilaille, johtajaylilääkäri arvioi.
–Tilanne on historiallisen huono. Meillä on tänä päivänä valitettavasti yli 7 000 potilasta hoitotakuun ylittäneessä jonossa ja hoidontarpeen arvioinnissakin on tuhansia. Keskimäärin odotusaika hoitoon on 80 vuorokautta ja se on kyllä ennätyksellisen korkea, Mäkijärvi toteaa.
Liki kaikki hoitotakuujonossa olevat odottavat leikkaukseen. Vertailuksi sanottakoon, että ennen korona-aikaa kesän jälkeen potilaita yli lain rajan oli noin 2 000.
Kritiikkiä henkilöstömitoitukselle myös hallituksen sisällä
Samalla kritiikki järjestelmän toimivuutta tai toimimattomuutta kohtaan on kasvussa muuallakin kuin oppositiossa. Ministeri Aki Lindén on päättänyt reagoida. Sairaanhoitopiirit ja vastuuministeri pitävät tiistaina kriisikokouksen hoitajapulan vuoksi.
Samaan aikaan hallituspuolueissakaan ei välttämättä olla enää varmoja ikäihmisten hoivakotiasumiseen liittyvän henkilöstömitoituslain järkevyydestä.
– Tässä aikataulussa asiaa ei pystytä hoitamaan mitenkään, toteaa vasemmistoliiton Merja Kyllönen, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen.
– Jokaisesta tulee pitää huolta. Hoitajamitoituksen aikataulun lykkäämistä eli tarkistamista on nyt vakavasti harkittava. Hoitajapulan vuoksi hyvä ja tarpeellinen mitoitus uhkaa kääntyä itseään vastaan ja heikentää vanhustenhoidon tilannetta ja laajemminkin hoitohenkilökunnan saatavuutta, sanoo keskustan Pekka Aittakumpu, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen.
"Keskustelu ei ole johtanut toimiviin ratkaisuihin"
– Meidän päätöksentekijöiden pitää rohjeta lähteä rakentamaan uudelta pohjalta myös ikääntyvien suomalaisten asumista ja hoivaa. Ottaa siihen työhön mukaan senioritiimit, hoitohenkilöstö, alan yrittäjät ja julkisen puolen toimijat. Ja haastaa samalla mukaan myös teknologian kehittäjät, jotta entistä enemmän myös raskaammassa hoidossa tarvittavia apuvälineitä kehitetään vastaamaan paremmin arjen tarpeita. Vuodesta toiseen mitoituksissa pyörinyt keskustelu ei ole johtanut meitä kestäviin ja toimiviin ratkaisuihin, vaan ongelmat kasvavat edelleen, Kyllönen jatkaa.
– Mitoitus voidaan ottaa käyttöön silloin, kun henkilökuntaa on saatavilla riittävästi. Hoitohenkilöstön saatavuutta pitää parantaa mm. palkitsemista, johtamista, työhyvinvointia ja koulutusta kehittämällä, jatkaa Aittakumpu.
Mitoitus jäihin?
Hoitajamitoitus nousee nykyisestä 0,6:sta 0,7:ään ensi keväänä. Kuntaliiton vanhuspalvelujen verkosto kuitenkin esittää, että henkilöstömitoitusta lykättäisiin eteenpäin ainakin kolmella vuodella. Kuntaliitosta todetaan, että mikäli nykymallilla jatketaan, se tietää yhä kasvavia ongelmia hoitoketjuissa, hoivakodeissa ja kotihoidon saralla.
Hoitajaongelma on monitahoinen ja koskee myös sairaaloita. Esimerkiksi HUS tarvitsisi satoja hoitajia lisää. Tällä hetkellä HUS:ssa on noin 200 vuodepaikkaa pois käytöstä.
– Se tuntuu hoitoketjuissa, sillä potilaat eivät pääse päivystyksestä vuodeosastoille ja sieltä jatkohoitoon. Kaikki on hidastunutta, Mäkijärvi jatkaa.
Moni hoivakotipaikka ei voi ottaa asiakasta sairaalahoidosta vastaan, koska henkilökuntaa ei löydy lakisääteisen henkilöstömitoituksen edellyttämää määrää.
– Silloin tietenkin vanhuspalvelujen parantaminen on kääntynyt itseään vastaan, kun palvelupaikkoja on jouduttu panemaan kiinni, kertoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Anna Haverinen.
– Erikoissairaanhoidon ja päivystysten ahdinko ei ratkea sillä, että siellä tehdään toimia, vaan meidän täytyy saada koko palveluketju toimimaan eli saada kotihoito, hoivakodit, perusterveydenhuolto toimimaan, jotta erikoissairaanhoidossa helpottaisi, toteaa Hyvinvointiala HALIn johtaja Arja Laitinen.
Koskeeko ongelma sekä julkista että yksityistä?
– Käsitykseni mukaan sekä että, kertoo Kuntaliiton Haverinen.
"Aikalisä olisi erittäin perusteltu"
Laitinen huomauttaa, että jo nykyinen 0,6-mitoitus tekee tiukkaa. Julkisella puolella havainto saa tukea.
– Nykyisellä 0,6-mitoituksella on vakinaisia vakansseja avoinna ja sijaisia ei ole riittävästi saatavilla. Välillisen työn erottamiseen on panostettu merkittävästi ja hankittu lisää esimerkiksi pyykkihuollon ja siivouksen palveluja, toteaa johtaja Seija Meripaasi Helsingin kaupungilta.
Reseptiksi on ehdotettu muun muassa hoiva-avustajien suurempaa määrää mitoituksen laskemisessa ja Valvira on näyttänyt asiassa vihreämpää valoa, mutta kevät tulee kovin nopeasti.
– Hoiva-avustajia on palkattu lisää, mutta heitäkään ei ole saatavissa riittävää määrää tällä aikataululla. Aikalisä olisi siis erittäin perusteltu, sanoo Meripaasi.
"Myös kotihoidon järjestäminen vaikeutunut"
Henkilöstömitoitus koskee nimenomaan hoivakotien tapaista asumispalvelua. Miten tämä näkyy kotihoidossa? Onko mitoituksen takia kotihoidossa olevien vanhusten asema heikentynyt?
– Käsitykseni mukaan myös kotihoidon järjestäminen on vaikeutunut, vastaa Kuntaliiton Haverinen.
Myöskään yksityisellä sektorilla nousevaa mitoitusta ei pidetä realistisena.
– Jos mitään ei tehdä tälle henkilöstömitoitukselle, mennään näillä vaatimuksilla, niin me tarvitaan 200 000–230 000 (työntekijää) 10 vuoden aikana tähän koko sote-kenttään ja kun se ei ole mahdollista, niin meidän pitää miettiä uudella tavalla, ketkä ovat sopivia hoitamaan meidän vanhuksia, arvioi HALIn Laitinen sanoo.
Arja Laitinen.
Mitoitusta myös puolustetaan
On toki myös heitä, jotka eivät kajoaisi nykyiseen henkilöstömitoituksen aikatauluun.
– Mitoitus on eduskunnassa säädetty ja siitä perustuslakivaliokunta on antanut lausuntonsa. Käytännössä sen viivästyttäminen aiheuttaa työn raskautta edelleen ikäihmisten hoivan palveluissa eikä ole siihen ratkaisu, toteaa Satakunnan hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhila.
– Emme ensisijaisesti lähtisi viivästyttämään lain toimeenpanoa. Tällä on tietysti talouden näkökulmasta omat intressinsä, mutta tämä voi toisaalta vaikuttaa henkilöstön toimintaan negatiivisesti. Irtisanomiset saattavat lisääntyä ja alalta poistua yhä enemmän ammattilaisia, arvioi Kymenlaakson hyvinvointialueen toimialajohtaja Anu Salonen.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
