Toisinaan naapurin toimet alkavat ärsyttää siinä määrin, että suomalainen tekee tilanteesta virallisen valituksen.
− Jatkuvan valvonnan puolella valituksia tulee muun muassa kiinteistöjen epäsiisteydestä; esimerkiksi siitä, että varastoidaan romuautoja tontilla, valvontalakimies Anni Tuominen Espoon rakennusvalvontakeskuksesta kertoo.
Myös luvaton rakentaminen ja puiden kaato kirvoittavat eripuraa naapurien välillä.
− Jos puut kasvavat naapurin puolelle tai varjostavat pihaa, tulee paljon valituksia, jotka eivät kuulu rakennusvalvonnan toimivaltaan. Sen sijaan naapureiden valitukset luvattomista puiden kaadoista ovat pääsääntöisesti perusteltuja.
Rakennuslupien yhteydessä naapuria saattaa kismittää myös viereiselle tontille nousevan talon korkeus. Rakentaminen myös lisää usein liikennettä, mikä ei ole kaikkien mieleen.
Oma lukunsa on luvaton rakentaminen.
− Näissä tapauksissa saatetaan muuttaa tilankäyttöä, esimerkiksi otetaan rakennus toiseen käyttöön kuin mitä rakennuslupaan on merkitty, Tuominen selventää.
− Etenkin niissä tapauksissa, joissa rakentaminen sijoittuu lähelle naapuritontin rajaa, kuten vajat ja raja-aidat, valitetaan herkästi.
Saako kaikesta valittaa?
Asumisen suhteen mielipiteitä riittää yhtä paljon kuin ihmisiäkin. Missä kulkee raja siihen, mistä voi ja kannattaa valittaa?
− Usein asiat on pitkälti ratkaistu asemakaavassa. Niitä ei enää tutkita rakennuslupavaiheessa, joten asiat on hyvä huomata jo kaavoitusvaiheessa, Tuominen muistuttaa.
Siihen, mistä naapurin puuhista kannattaa kimpaantua, on vaikea antaa ohjenuoraa. Naapurien välisissä riidoissa kun ovat usein voimakkaat tunteet mukana.
− Ihmiset ovat pääsääntöisesti asiallisia, mutta jos naapurit ovat jo valmiiksi riitautuneita, valitukset voivat olla aika tunnesisältöisiä. Usein valituksen taustalla on henkilökohtainen syy. Jotkut ovat muuttaneet lopulta poiskin, kun asiaan ei ole tullut sopua.
Kuva: Colourbox.com
Studio55/Jenni Kokkonen