Mielenterveyden häiriöt maksavat yhteiskunnalle vuosittain noin 11 miljardia euroa. Masennuksen kustannuksista jopa 80–90 prosenttia koostuu sairauden hoitamattomuudesta. Uudenlainen kotona tehtävä sähköhoito on sekä edullinen että tehokas hoitomuoto masennukseen.
Helsinkiläinen Marko Himanen, 51, asettelee hieman uimalakin näköisen sinisen päähineen päähänsä ja painaa lakkiin kahdella sähköpiuhalla yhdistetystä ohjaimesta puolituntisen hoito-ohjelman päälle.
Piuhoja pitkin Markon aivoihin ohjataan matalavirtaista sähköä. Kyseessä on niin sanottu myssyhoito.
Myssystä löytyy kaksi stimulaatioelektrodia, joiden kautta matalaa sähkövirtaa johdetaan aivojen dorsolateraaliseksi prefrontaalikorteksiksi (DLPFC) kutsutulle aivojen alueelle.
Masentuneilla potilailla aivokuoren aineenvaihdunta on vaimentunutta erityisesti aivojen etuosissa prefrontaalikorteksin alueella. Kun taas mielialojen ja tunteiden säätelystä vastaavan limbisen järjestelmän aineenvaihdunta on vilkastunutta.
– Tasavirtahoidolla voidaan vaikuttaa hermosolujen toimintaan erityisesti prefrontaalikorteksin alueella ja siten aikaansaada neuroplastisia ilmiöitä, kertoo Sooma-hoitoa potilailleen määrännyt psykiatrian erikoislääkäri Kaija Järventausta.
– Tasavirtastimulaatiolla pyritään voimistamaan hermovälitystä masennuksen vuoksi lamaantuneilla aivokuoren alueille. Hoidolla tehostetaan näiden aivoalueiden aineenvaihduntaa ja ikään kuin herätellään hermosoluja.
Kansansairaus, johon ei ole tarpeeksi hyviä hoitoratkaisuja
Ajatus lääkintälaitteesta, jolla voisi toteuttaa masennuksen sähköhoitoa kotona, lähti liikkeelle Sooma Medical -yrityksen perustajien huomattua, että masennus on kansansairaus, johon ei ole olemassa tarpeeksi hyviä hoitoratkaisuja.
– Masennuksessa on erikoinen tilanne kansantaloudellisesti, sillä sen kustannuksista noin 80–90 prosenttia tulee muualta kuin hoitokuluista. Sairauden hoito ei ole erityisen kallista vaan se, ettei masennusta hoideta, kertoo Mika Nikander, Sooma Medicalin operatiivinen johtaja.
OECD:n raportin mukaan mielenterveyden häiriöt maksavatkin Suomessa vuosittain noin yksitoista miljardia euroa, kertoo Mieli ry. Summa koostuu sosiaaliturvan, työmarkkinoiden ja terveyspalveluiden kustannuksista.
– Potilaille olisi ensiarvoisen tärkeää saada tehokas hoito mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sairautta. Se olisi tärkeää myös kansanterveydellisesti ja -taloudellisesti, Nikander sanoo.
– Jos oikeanlaista hoitoa ei löydy jo sairauden alkuvaiheessa, lähtee se helposti pitkittymään. Mitä pitkittyneemmästä masennuksesta puhutaan, sitä vaikeampi potilaan on jatkaa arkirutiinejaan ja se johtaa oravanpyörään.
Tutkitusti tehokkaita masennuksen hoitomuotoja ovat lääkkeet ja psykoterapia, usein nämä kaksi hoitomuotoa yhdistetään toisiinsa.
Nikanderin mukaan ensimmäinen masennuspotilaalle aloitettu lääkehoito auttaa kuitenkin vain noin yhtä kolmasosaa potilaista. Kaksi kolmasosaa tarvitsee jotain muuta.
– Masennuksen hoitoon on ollut aika rajallinen valikoima eri vaihtoehtoja. Etenkin hoidon alkupäähän on vähän vaihtoehtoja, jos lääkkeistä ja psykoterapiasta ei ole potilaalle hyötyä, Järventausta kertoo.
Hänen mukaansa se, että hoitovaihtoehdot ovat vähissä jo sairauden alkuvaiheessa, voi lisätä riskiä masennuksen pitkittymiseen, työkyvyttömyyteen ja itsemurhiin.
– Sooma tDCS -hoito sopii masennuksen alkuvaiheeseen joko vaihtoehtona lääkkeille tai lääkehoitoa ja terapiatyöskentelyä tukemaan, Järventausta kertoo.
Yksi Sooma Medicalin tavoitteista onkin taklata masennuksen lääkehoitoon liittyviä haasteita.
– Nuorista naisista 20 prosentilla on ahdistus- tai masennusoireita tilastojen mukaan. Niiden lääkehoitoon puolestaan liittyy haasteita, sillä lääkkeet vaikuttavat koko kehoon ja voivat rajoittaa esimerkiksi perheen perustamista, Nikander huomauttaa.
Mayo Clinicin mukaan osa masennuslääkkeistä on yhdistetty suurempiin terveysriskeihin vauvoilla. Toisaalta hoitamaton masennus on myös terveysriski vauvalle. Siksi masennuksen lääkehoidon käyttö raskauden aikana on aina hyötyjen ja riskien punnitsemista.
Joillekin masennuslääkkeet aiheuttavat arkea häiritseviä sivuvaikutuksia tai ne eivät tuo kaivattua hoitovastetta eli eivät lievitä masennusoireita tarpeeksi tehokkaasti.
Aivostimulaatiohoidolla puolestaan ei ole tutkimusten mukaan tunnettuja sivuvaikutuksia.
– Myssyhoito on havaittu hyväksi ensilinjan masennuksen hoitoon siinä vaiheessa, kun sairaus aiheuttaa ensimmäisiä oireita ja silloin, jos ensimmäisestä lääkehoidosta ei ole saatu tarvittavaa hoitoa, Nikander kertoo.
– On myös tapauksia, joissa aivostimulaatiohoidosta on saatu tukea, kun masennuslääkitystä halutaan vähentää tai lopettaa kokonaan.
Lumekontrolloiduissa tutkimuksissa tasavirtastimulaatiohoitojen tehokkuus on ollut masennuslääkkeiden luokkaa.
Sooman myssyhoitoa on saanut yli 25 000 potilasta yli 35 maassa. Kliinisten käyttötutkimusten mukaan 55 prosenttia aivostimulaatiohoitoa saaneista potilaista sai merkittävän hyödyn hoidosta.
Tutkimus osoitti Sooma-hoidon mahdollistaneen näille potilaille myös paluun arjen rutiineihin muun muassa vakavan työkyvyttömyyden parannuttua.
– Valitettavasti hoito ei toimi kaikille, mutta sitä voidaan kokeilla masennuksen varhaisessa vaiheessa potilaalle turvallisesti, sillä sivuvaikutuksia ei ole, Nikander kertoo.
– Parhaiten hoito näyttää toimivan nuoremmilla potilailla, joilla masennus ei ole vielä päässyt pitkittymään tai komplisoitumaan. Taustalla on mahdollisesti nuorten aivojen parempi plastisuus eli muovautumiskyky, Järventausta esittää.
Marko Himanen kokeili masennukseen kahta eri lääkettä, joista molemmat aiheuttivat hänelle voimakkaita sivuoireita. Myssyhoidosta sivuoireita ei aiheutunut ja vaikutukset alkoivat tuntua muutamissa viikoissa.MTV
Järventausta pitää myssyhoitoa myös hyvänä nykyisten hoitomuotojen täydentäjänä, sillä se voi tehostaa esimerkiksi lääkehoidon vaikutuksia.
– Vaikeaoireisissa, lääkeresistenteissä tai komplisoituneissa masennuksissa hoidosta ei enää ole samanlaista hyötyä. Tasavirtastimulaatiohoidolla voitaisiin joidenkin potilaiden kohdalla kuitenkin ehkäistä sairauden etenemistä vaikeahoitoiseksi, Järventausta kertoo.
Sooma-hoitoa tarjotaan Suomessa tällä hetkellä kaikilla hyvinvointialueilla, yhteensä 65:ssä erikoissairaanhoidon sekä perussairaanhoidon toimipisteessä.
Halvempaa kuin masennuksesta aiheutuva sairausloma
Sooma tDCS -hoidon juuret löytyvät monimutkaisempaa ja kalliimpaa teknologiaa vaativien magneettistimulaatiohoitojen puolelta erikoissairaanhoidosta. Käytännössä erikoissairaanhoitoon päätyvät potilaat, joilla masennus on pitkittynyt tai lääkeresistentti.
– Hoito haluttiin tuoda osaksi perusterveydenhuoltoa, jotta potilaat voivat saada masennukseen apua jo ennen kuin oireet pitkittyvät ja heistä tulee erikoissairaanhoidon potilaita, Nikander kertoo.
– Me olemme paketoineet tasavirtastimulaatiohoidon muotoon, jonka potilas voi itse toteuttaa. Näin resurssitarve terveydenhuollossa vähenee.
Nikanderin mukaan kyseessä on myös kustannustehokas hoitomuoto.
– Kuuden viikon hoitojakson kustannukset terveydenhuollon järjestelmälle ovat 1–2 sairauspoissaolonpäivän luokkaa, joten ketään ei tulisi jättää hoitamatta hinnan takia.
Nelli Hyttinen on MTV Uutisten terveys- ja hyvinvointitoimittaja.
Hyttisen intohimo ovat tutkivalla otteella toimitetut juttukokonaisuudet, jotka käsittelevät lääketieteen ilmiöitä ja ihmisten kokemustarinoita.
Hyttinen on erityisen kiinnostunut seksuaaliterveysaiheista, mutta hän on yhtä lailla valmis selvittämään, mitkä ravitsemus- tai treenivinkit kannattaa ohittaa ja mihin kannattaa panostaa.
Hyttisen työnjälkeä voi nähdä myös TV-ruudussa ja Katsomossa, sillä hän juontaa Terveysmyytit-sarjaa ja toimittaa Asian ytimessä -dokumentteja.
Onko sinulla terveys- tai hyvinvointiaiheinen juttuvinkki? Laita se Nellille sähköpostiin (alla).
