Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto kehittävät yhdessä peliä, jota voitaisiin tulevaisuudessa käyttää hoitokeinona masennukseen.
Voitaisiinko pelin avulla vaikuttaa aivoissa niihin osiin, jotka masentuneella toimivat eri tavalla ja voisiko tämä auttaa masennukseen sairastuneita? Näihin kysymyksiin etsitään vastausta Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa, jonka on määrä valmistua keväällä 2022.
Aivosignaalianalytiikan professori Matias Palva, yksi tutkimuksen vetäjistä, kertoo, että mikäli tutkimuksesta saadaan onnistuneita tuloksia, peliä voitaisiin tulevaisuudessa käyttää osana masennuksen hoitoa.
– Peli pyrkii parantamaan aivojen toimintaa niiltä osin kuin se on masentuneilla puutteellista, mutta samalla peli näyttää ja tuntuu viihdepeliltä.
Näkö parani tutkimuksessa sattumalta
Ennen nykyistä tutkimusta Palva oli mukana tutkimusryhmässä, joka etsi ratkaisua alentuneeseen näöntarkkuuteen eli amblyopiaan. Tutkimus pyrki selvittämään, voisiko aivojen plastisuutta lisäävä lääke parantaa sairauden, jota silmälääkärit yleisesti pitivät aikuisiällä parantumattomana.
Tulos oli yllättävä, sillä lääkkeellä ei ollut vaikutusta tutkittavien aivosairauteen. Sekä lääkettä saaneet että placebo-ryhmään kuuluvien näkö parani tutkimuksen aikana. Tämän sai aikaan peli, joka kehitti näön tarkkuutta parantamalla aivojen näköjärjestelmän toimintaa. Silmälääkärin taulutestissä mitattuna tutkimuksen potilaat näkivät keskimäärin kaksi riviä tarkemmin kuin aiemmin.
– Tämä on konsepti sille, että aivojen toimintaa voidaan muuttaa peleillä kohdennetusti niin, että muutos on niin merkittävä ja vaikuttaa ihmisen arkielämään, Palva kertoo.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
6:22
Yhdysvalloissa hyväksyttiin peli ADHD:n hoitoon
Pelien vaikutus aivoihin ja mielenterveyteen on kiinnostanut tutkijoita tällä vuosituhannella. Erilaisissa tutkimuksissa on pyritty selvittämään jopa puhtaasti viihteeksi luotujen videopelien vaikutusta mielenterveysongelmiin.
Tämän lisäksi terapiamuotoja on viety digitaaliseen maailmaan pelillistämisen keinoin. Pelillistämiseksi kutsutaan esimerkiksi tiedon esittämistä pelin keinoja hyödyntävässä muodossa. Palvan mukaan tälläkin hetkellä on käynnissä satojen miljoonien hanke, jonka tarkoituksena on tuoda kognitiivisen käyttäytymisterapian työskentelytapoja digitaaliseen muotoon.
Lue myös: Yhä useampi nuori turvautuu mielenterveysongelmissaan verkon apuun
Viime kesänä Yhdysvaltain lääkeviranomainen antoi myyntiluvan ensimmäiselle peliin perustuvalle digitaaliselle reseptilääkkeelle. Akili Interactiven suunnittelema EndeavorRx on nyt hyväksytty hoitokeino ADHD:sta kärsiville lapsille, joilla on keskittymisvaikeuksia.
Masennuksella on suuri lasku yhteiskunnalle
Masennus on hyvin yleinen mielenterveyden häiriö. Arviolta joka viides sairastuu elämänsä aikana jossain vaiheessa masennukseen. Se on suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisessä.
– Masennus valittiin tutkittavaksi sairaudeksi, koska meillä oli hyvä idea siitä, miten pelillä voidaan vaikuttaa masennuksen neurobiologiaan. Masennus on valtava yhteiskunnallinen ongelma: Euroopan tasolla kaikkien aivosairauksien yhteiskunnallinen kuorma on 800 miljardia euroa vuodessa, joista 100 miljardia johtuu masennuksesta.
Psykiatrian professori Erkki Isometsä Helsingin yliopistosta on mukana projektissa depressioasiantuntijana. Hän uskoo, että mikäli pelistä todetaan olevan hyötyä masennuksen hoidossa, sen rooli voisi olla muuta masennuksen hoitoa täydentävä.
– Väestössä on paljon ihmisiä, jotka kärsivät lievistä masennuksen oireista, jotka saattavat johtua elämän kuormittavista tekijöistä. Esimerkiksi tällaisessa tilanteessa peli voisi toimia osana itsehoidon keinoja.
Tällä hetkellä sairauden tehokkaimpana hoitokeinona pidetään keskusteluavun tai psykoterapian sekä mahdollisen lääkehoidon yhdistelmää.
Kenelle sopii hoidoksi peli?
Tutkimuksessa etsitään myös vastausta sille, kenelle peli sopii hoitokeinoksi. Masennuksesta kärsivien ihmisten joukko on hyvin moninainen, minkä vuoksi kaikki keinot eivät sovi jokaiselle.
– Jossain erityisissä olosuhteissa se voisi toimia vaihtoehtona lääkkeille tai niiden rinnalle. Mielenkiintoista on se, että omalla aktiivisuudella voidaan stimuloida tiettyjä aivoalueita. Tässä on yhteyttä muihin, jo käytössä oleviin hoitokeinoihin, kuten käyttäytymisen aktivointi, jossa pyritään saamaan masennuksen myötä lamaantunut ihminen liikkeelle uudelleen.
– Olisi myös hienoa, jos peli osoittautuisi hyödylliseksi keskittymiskyvyn parantamisessa, sillä depressioon liittyvistä kognitiivisista vaikeuksista on paljon haittaa toiminta- ja työkyvyn kannalta.
Lue myös: Kahden lapsen äiti Ida, 27, piiloutui vuosia hymyn taakse – sai lopulta kolme tuskaista diagnoosia: "Ei tämä läheisillekään mikään helppo paketti ole"
Mikäli henkilö on vaikeasti masentunut, elämänhallinta on livennyt käsistä ja masennus lamaannuttaa ihmisen toimintakyvyn, peli ei välttämättä ole sopiva hoitokeino, sillä se vaatii aktiivisuutta.
Voidaan myös ajatella, että peli soveltuisi paremmin ikäryhmille, joille pelaaminen on jo ennestään tuttua ajanvietettä.
– Vanhemman ikäluokan ihmisillä on korkeampi kynnys aloittaa hoito tietokonepelillä.