Sairauspäivärahaa mielenterveyssyistä saaneiden määrä kasvoi vuonna 2023 uusiin ennätyslukemiin: yli sataantuhanteen henkilöön. Kasvu johtuu erityisesti ahdistuneisuushäiriöistä. MTV Uutisten haastattelemat asiantuntijat seuraavat kehitystä huolissaan.
Mielenterveyden häiriöistä on tullut selvästi suurin syy suomalaisten pitkille sairauspoissaoloille. Kasvu on ollut voimakasta vuoden 2016 jälkeen, ja se jatkui edelleen vuonna 2023.
Kela korvaa sairauspäivärahalla työikäisten suhteellisen pitkiä, vähintään kymmenen arkipäivää kestäviä sairauspoissaoloja.
Sairauspäivärahaa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi saaneiden henkilöiden määrä kasvoi jo yli sataantuhanteen henkilöön vuonna 2023. Saajien määrä kasvoi kolme prosenttia eli vajaa 3 000 henkilöä edellisestä vuodesta.
"Yhteiskunnassa mannerlaatat liikkeellä"
– Työelämässä ja yhteiskunnassa on viimeisten vuosien aikana mannerlaatat olleet liikkeellä: COVID-pandemia runteli rakenteita ja henkistä vakautta. Ukrainassa käytävä sota ja kansainvälisen tilanteen kiristyminen sekä talouden vaikeudet näkyvät levottomuutena koko yhteiskunnassa, myös työikäisillä, toteaa työterveyden professori Kari Reijula MTV Uutisille.
– Kirkkaimmin näkyy työyhteisöjen toiminnan totaalimuutos. Esimerkiksi etätyö koronan vuoksi on useimpien työyhteisöjen arkea. Moni on menettänyt oman työyhteisönsä etätyötä tehdessään.
Neljän asiantuntijan näkemykset katsottavissa artikkelin alun videolta.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? Juttuvinkit joonas.lepisto(@)mtv.fi. |
Professori: Työuupumus entistä yleisempää
Reijula kertoo myös, että työuupumustapaukset ovat lisääntyneet, ja se on yksi ilmiö, joka johtaa työkyvyn heikkenemiseen.
– Työuupumus liittyy edellä mainitsemiini suuriin tapahtumiin ja sitä ei voi käyttää sairausvakuutuksen diagnoosina.
– Työuupumus, ahdistus- ja masennusoireet näkyvät perusterverveydenhuollon vastaanotoilla, huomauttaa professori.
4:22
Erityisesti ahdistuneisuushäiriöt yleistyivät
Kasvu sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella saaneiden määrässä liittyi erityisesti ahdistuneisuushäiriöihin, joissa on ollut kasvua jo pitkään. Ahdistuneisuushäiriöiden diagnoosiryhmässä kasvua oli seitsemän prosenttia, ja lähes 50 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa ahdistuneisuushäiriöiden perusteella vuonna 2023.
– Mielenterveysongelmien yleistyminen sairauspoissaolojen syynä kuvastaa muutosta työssä ja yhteiskunnassa. Jos kehityksen suuntaa halutaan muuttaa, on tärkeä puuttua muun muassa työoloihin ja sellaisiin yhteiskuntarakenteisiin, jotka lisäävät ihmisten henkistä kuormitusta, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren.
Lisää riskiä työkyvyttömyyteen
Sairauspäivärahaa masennushäiriöiden perusteella saaneiden määrä sen sijaan ei ole enää viime vuosina kasvanut.
– Erityisesti ahdistuneisuushäiriöiden jatkuva kasvu sairauspoissaoloissa on huolestuttava kehityssuunta. Ahdistuneisuushäiriöiden kasvu on ollut kaikkein voimakkainta alle 35-vuotiailla, sanoo Blomgren.
Reijula huomauttaa, että kyseessä on myös merkittävä työkyvyttömyysriski.
– Mitä nuorempana mielenterveysongelma riipaisee ja siihen ei puututa varhain, niin sitä todennäköisempää on pysyvä työkyvyttömyyseläke ja voitte laskea kuinka kalliiksi tulee nuoren naisen tai miehen siirtyminen pois työelämästä työkyvyttömänä.
Professori toteaa lisäksi, että työkyvyttömyyseläkkeiden perusteena mielenterveyden ongelmat ovat ohittaneet tuki- ja liikuntaelinsairauksien ongelmat.
Sairauspäivärahan saajien kokonaismäärä väheni, taustalla koronakehitys
Sairauspäivärahaa saaneiden kokonaismäärä väheni vuonna 2023. Vuoden aikana sairauspäivärahaa sai yhteensä noin 305 000 henkilöä. Saajia oli noin kolme prosenttia eli lähes 10 000 vähemmän kuin edellisvuonna.
Lasku sairauspäivärahan saajien kokonaismäärässä johtui vuonna 2023 pääosin koronatilanteen muutoksista. Sairauspäivärahaa koronadiagnoosin perusteella saaneiden määrä väheni jyrkästi edellisvuoden noin 18 000:sta noin 4 000:een.
– Korona on ollut merkittävin syy sairauspäivärahan saajamäärän muutoksiin viime vuosina. Koronavirusdiagnoosi kävi tilapäisesti sairauspäivärahan kannalta suurimpien sairausryhmien joukossa, mutta viime vuonna se ei näkynyt merkittävästi, kertoo Blomgren.
Sairauspäivärahaa tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella saaneiden määrä väheni edelleen hieman.