MTV selvitti, kuinka suuri osa sairaaloiden koronapotilaista kesällä oli rokottamattomia – ylilääkäri Asko Järvinen: Rokotukset ovat muuttaneet koronatautia

HUSin ylilääkäri Asko Järvinen:"Taudin vaarallisuus yhteiskunnalle on muuttunut rokotusten myötä" 7:51
HUSin ylilääkäri Asko Järvinen: "Taudin vaarallisuus yhteiskunnalle on muuttunut rokotusten myötä". Videolta voit katsoa tarkemmat tiedot, kuinka iso osa koronan takia sairaalahoidossa olleista potilaista on rokotettu.

MTV:n Viiden jälkeen -ohjelma kysyi kolmesta yliopistollisesta sairaalasta, mikä on ollut tämän kesän tilanne sairaalahoidossa, kuinka moni hoidossa olleista on saanut rokotteita, ja kuinka moni taas ei?

Suomessa saavutettiin tänään 50 prosentin täysi rokotekattavuus, joka tarkoittaa sitä, että 50 prosenttia rokotettavasta väestöstä on saanut kaksi koronavirusrokotetta. 

Korkeista tartuntaluvuista huolimatta Suomessa ei ole noustu aiempien epidemia-aaltojen kaltaisiin lukemiin sairaalahoidossa. Sairaalahoitoa tarvitsevat yhä vaikeaan tautimuotoon sairastuvat potilaat, mutta kuinka monilla heistä on jo rokote?

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on hoidettu kesä-elokuun välisenä aikana yhteensä 67 koronapotilasta. Heistä rokottamattomia on ollut 51, yhden rokotuksen saaneita 13 ja kaksi rokotusannosta saaneita on ollut 3 henkilöä. Taysin mukaan sairaalahoidossa kesällä olleista 85 prosenttia on ollut alle 60-vuotiaita, ja tästä joukosta vielä noin puolet alle 40-vuotiaita.

Turun yliopistollisessa sairaalassa sen sijaan hoidettiin kesän aikana 50 koronapotilasta, joista 37 oli rokottamattomia, 9 oli saanut yhden rokotuksen ja 4 kaksi rokotusta. Tyksin mukaan tehohoidossa ei ollut kesän aikana yhtäkään täyden rokotussarjan saanutta potilasta.

Husin alueella lukemat ovat ylilääkäri Asko Järvisen mukaan samankaltaisia. 

– Aivan yksittäisiä potilaita on joutunut sairaalaan kahden rokoteannoksen saamisen jälkeen. Heillä usein on ollut syynä jokin rokotevastetta heikentävä sairaus tai lääkehoito.

Tällaisia voivat olla esimerkiksi syöpäsairaudet, reumasairaudet sekä elimistön puolustusjärjestelmään vaikuttavat lääkehoidot.

– Nämä potilaat voivat saada taudin herkemmin rokotteen lävitse niin kauan, kun virusta pyörii ympäristössä. Heidän kannaltaan olisi hyvä, että meidän rokotekattavuus olisi mahdollisimman hyvä, Järvinen muistuttaa.

Järvisen mukaan tehohoitoon on joutunut vain yksittäisiä täyden rokotesarjan saaneita potilaita.

Tauti koki muutoksen

Järvisen mukaan koronatauti on muuttunut rokotusten myötä.

– Taudin vaarallisuus sekä rokotetuille että sitten yhteiskunnalle on muuttunut. Jos ajatellaan tätä pääkaupunkiseutua niin meillä on tartuntoja yhtä paljon kuin oli kolmannessa aallossa eli ollaan aivan siellä huipussa tällä hetkellä. Mutta potilasmäärämme on huomattavasti matalampi ja tehohoitopotilaiden määrä vielä matalampi.

Sairaalahoidon tarpeeseen voi Järvisen mukaan vaikuttaa myös se, että tartunnat ovat suurimmillaan nuoremmissa ikäluokissa.

– Tällä hetkellä sairastuvat ovat suurilta osin nuoria aikuisia, joilla sairaalahoidon riski on huomattavasti pienempi, kuin iäkkäämmillä.

Suojaa itselle ja muille

Erilaiset rokotevastaiset kampanjat ovat lisääntyneet sosiaalisessa mediassa erityisesti sen jälkeen, kun kotimaassa aloitettiin 12–15-vuotiaiden rokottaminen. Järvinen toivoo, että kansalaiset luottaisivat rokotteissa tutkittuun tietoon.

Järvisen mukaan THL on ollut "hieman huolissaan" nuorimpien aikuisten ensimmäisen rokotteen ottamisen tahdin hienoisesta hiipumisesta.

– Toivotaan, että on vaan väliaikaista. Selkeää syytä en siihen tiedä, mutta varmaan nämä erinäköiset, virheelliseen tietoon ja uskomuksiin perustuvat kampanjat voivat olla siellä taustalla.

– Rokote kannattaisi ottaa itsensä ja oman lähipiirinsä suojaamiseksi, koska rokotettu ihminen tartuttaa virusta vähemmän eteenpäin. Rokotteen ottamaton tulee aika suurella todennäköisyydellä tämän taudin jossain vaiheessa sairastamaan.

Lue myös:

    Uusimmat