Suurin osa Uudenmaan tehohoitoa tarvitsevista koronapotilaista on rokottamattomia. Husin diagnostiikkajohtajan mukaan monet hoitojaksot olisivat vältettävissä rokotteiden avulla.
Helsingin rokotekattavuus täyden koronarokotesarjan osalta kipusi viime viikon loppupuolella yli 80 prosentin. Arvioiden mukaan tavoitteeksi asetettu 80 prosentin rokotekattavuus saavutetaan koko maan osalta lähipäivinä.
Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan tavoiteltu rokotekattavuus näkyy jo sairaalahoidon tarpeen määrässä Uudellamaalla. Lehtosen mukaan sairaalahoidon tarve on laskenut viimeisen puolentoista viikon aikana.
– Itse uskon, että se johtuu siitä, että rokotekattavuus on parantunut.
Uudellamaalla on Lehtosen mukaan tällä hetkellä noin 40 sairaalahoitoa tarvitsevaa koronaviruspotilasta. Lisäksi tehohoidossa on noin 10 koronapotilasta.
Lehtosen mukaan potilaista noin kaksi kolmasosaa on rokottamattomia.
– Sinänsä potilaiden määrä on vieläkin ihan liian suuri. Suuri osa näistä hoitojaksoista olisi vältettävissä, jos ihmiset ottaisivat rokotuksen. Tilanne on kuitenkin jonkun verran parantunut.
Lue lisää: Nämä ovat tärkeimmät koronatoimenpiteet juuri nyt – HUS:n Asko Järvinen ruotii tarpeen maskeihin, turvaväleihin, rokotuksiin ja koronapassiin
Kolmas rokote vähentää tartuntoja
Tarkkaa varmuutta rokotussuojan kestosta ei ole. THL kertoi aiemmin lokakuussa, että se suosittelee kolmansia koronarokoteannoksia kaikille 60 vuotta täyttäneille, laitoksissa ja hoivakodeissa asuville iästä riippumatta sekä eräille lääketieteellisille riskiryhmille.
– Nyt on uudesta taudista ja uusista rokotuksista kyse. Aikaisemmista rokotusohjelmista tiedetään, että kun tehosterokotuksia annetaan, niin yleensä saadaan aina pidempi vaste.
Tuoreet tiedot kolmannen rokotteen tehosta maailmalta ovat myönteisiä.
– Tämän hetkiset tiedot maailmalta osoittavat, että kolmen rokotuksen sarja taas palauttaa sen suojan ja painaa myöskin tartunnat hyvin alas. Kolmas rokotus suojaa myöskin tartunnoilta, eikä vain sairaalaan joutumiselta.
Lehtonen muistuttaa, että kansallisessa rokotusohjelmassa lasten rokotussarjassa on rokotuksia, joita annetaan viisi tai jopa seitsemän kertaa.
– Sinänsä se, että rokotuksia toistetaan määrävälein ei ole mitenkään poikkeuksellista, vaan ihan tavanomainen käytäntö.
Tarvitseeko lapsetkin rokottaa?
Lehtonen toivoo, että kotimaan rokotekattavuus yltää vähintään Tanskan ja Islannin tasolle eli 85 prosenttiin. Lehtonen muistuttaa, että 80 prosentin rokotekattavuus oli mallinnusten mukainen minimiraja, jonka avulla tautia pystytään sairaalahoidon näkökulmasta pitämään hallinnassa.
– Tärkeintä olisi kannustaa ihmisiä ottamaan ja ylläpitämään tätä suojaa. Se on kaikkein tärkein asia tämän epidemian hallinnassa.
Iso kysymys on myös se, pitäisikö myös 5–11-vuotiaat lapset rokottaa Suomessa. Rokotteelle on haettu Euroopassa myyntilupaa. Yhdysvalloissa lääkeyhtiö Pfizerin koronavirusrokotetta suositellaan hyväksyttäväksi käyttöön myös 5–11-vuotiaille lapsille.
– Tässä on pohdinnan paikka. Täytyy pystyä arvioimaan, kuinka suuri tartunnan lähde lapset on koko muulle väestölle.