Kolmansia rokotuksia aiotaan antaa erittäin varovaisesti – eikä toistaiseksi lainkaan nuorille miehille

1:33
Näin kolmansista rokoteannoksista kerrottiin tiedotustilaisuudessa.

STM ja THL kertoivat Suomen koronatilanteesta torstaisessa (23.9.) tiedotustilaisuudessa.

MTV Uutiset Live kertoo ja näyttää kun tapahtuu. Se on toimitus, joka elää uutispäivää kanssasi.

Seuraa jatkuvaa lähetysvirtaa yhden ruudun kautta osoitteessa mtvuutiset.fi ja mtv.fi.

Suomessa rokotusten kohdeväestöstä eli 12 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista 83 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen. Kaksi rokoteannosta on saanut 67 prosenttia.

Jo yksi rokotuskerta on vähintään puolittanut ilmaantuvuuden kussakin ikäryhmässä.

– Sairaalahoidossa on pääosin rokottamattomia, THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio sanoo.

– Jos olet 40-vuotias ja ajattelet, että et tarvitse rokotetta, niin 20–40-vuotiaitakin rokottamattomia on sairaalassa. Jos verrataan yksi tai varsinkin kaksi annosta saaneisiin, niin määrät romahtavat, Kontio jatkaa.

Erikoissairaanhoidossa oli 19.9. yhteensä 78 potilasta, joista 57 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 21 potilasta teho-osastolla. STM:n strategiajohtajan Liisa-Maria Voipio-Pulkin mukaan uusien sairaalahoitoa vaativien tapausten ilmaantuminen on nyt se varsinainen epidemian aktiivisuuden mittari.

– Kaiken kertyneen tiedon valossa voidaan sanoa, että epidemian supistuminen Suomessa jatkuu, summaa STM:n strategiajohtaja Voipio-Pulkki.

"Tartuntoja todetaan saman katon alla asuvilla"

Kaksi rokoteannosta saaneita on kuitenkin jonkin verran sairaalahoidossa koronan aiheuttaman taudin vuoksi, joskin rokottamattomiin verrattuna hyvin vähän. Helsingin Sanomat kysyi tiedostustilaisuudessa, yhdistääkö kaksi annosta saaneita sairaalahoitoon koronan vuoksi joutuneita jokin tekijä.

– Sellainen vaikutelma tulee, kun on keskustellut sairaaloiden johtajaylilääkärien kanssa, että yleensä on myös vakavia perussairauksia, jotka altistavat, Voipio-Pulkki sanoo.

Yleisesti tehohoitopotilaiden määrä on nyt kääntynyt selvään laskuun, mutta muuten sairaalakuormitus on pysynyt viimeisten viikkojen aikana melko vakaana.

– Vaikka rokotettujen infektiot ja sairaalataakka ovat laskeneet, rokottamattomilla tai vain osittaisen rokotussuojan omaavilla esiintyy vielä paljon tartuntoja, STM kertoo tiedotteessaan.

Kahden viimeksi kuluneen viikon aikana (6.–19.9.) uusia koronavirustartuntoja ilmaantui 107 sataatuhatta asukasta kohden, mikä on 27 prosenttia vähemmän kuin edeltävien kahden viikon aikana, jolloin tartuntoja ilmaantui 146 sataatuhatta asukasta kohden.

– Loppukesästä on ollut tilanne se, että tartuntoja on todettu erityisesti saman katon alla asuvilla. Muut sosiaaliset kontaktit eli tapaamiset ovat toinen isompi ryhmä. On myös havaittu, että kun töissä ja opiskeluissa on palattu lähikontakteihin, niin jonkin verran on altistumisia, THL:n projektipäällikkö Anna Katz sanoo Ylen kysymykseen tartuntojen lähteistä.

Varovaisuusperiaate vahvana

Suomessa kolmansia koronarokoteannoksia on alettu antaa voimakkaasti immuunipuutteisille. Näillä henkilöillä kahden rokoteannoksen antama suoja on saattanut jäädä alentuneeksi.

Lisäksi kolmansia annoksia on annettu henkilöille, jotka ovat yli kuusi kuukautta sitten saaneet rokotteet korkeintaan kuuden viikon annosvälillä.

THL:n Kontion mukaan kolmansien rokotusten antamisessa on kuitenkin noudatettu "hyvin suurta varovaisuusperiaatetta".

– Emme tällä hetkellä suosittele sitä vielä alle 30-vuotiaille miehille, koska ei ole tarpeeksi tietoa siitä, millainen erityisesti nuorissa miehissä havaittu myo- ja perikardiittiriski on kolmannen annoksen kohdalla, Kontio sanoo.

Perikardiitti on akuutti sydänpussitulehdus ja myokardiitti sydänlihaksen tulehdus.

– Seuraavan kerran kokoontuessaan kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä miettii tarvetta muiden ryhmien rokotuksiin. Maailmalla on hyvin vähän aloitettu kolmansia rokoteannoksia. Yleinen konsensus on, että laajaa tarvetta tehosterokotuksille ei terveessä väestössä vielä ole, eikä niillä ole kiire, vastaa THL:n Kontio Helsingin Sanomien kysymykseen.

– Asialla ei myöskään senkään takia ole kiire, että vaste kahdesta annoksesta pidemmällä antovälillä on parempi kuin esimerkiksi Israelissa, jossa on käytetty kolmen viikon aikaväliä ja nähty suojan hiipumista nopeammin, Kontio jatkaa.

Rokotepäätöksiin vaikuttaa Voipio-Pulkin mukaan myös epidemiatilanne kokonaisuudessaan.

– Tämä ei ole päätettävissä pelkästään sen perusteella, mitä rokotteen tehon hiipumisesta mahdollisesti tiedetään jollakin mittarilla. Tilannetta katsotaan kokonaisuutena, hän sanoo.

"Yhteiskunta pidetään auki"

STM:n mukaan koronaa torjutaan tulevaisuudessa "tilanteeseen sopeutetuilla tehokkailla yksilötason toimilla".

– Perusperiaate on, että yhteiskunta pidetään auki, eikä rajoituksia ole, STM:n johtaja Pasi Pohjola sanoo.

Mahdolliset alueelliset ja paikalliset rajoitukset voivat erityistilanteessa Pohjolan mukaan liittyä esimerkiksi tilaisuusmuotoihin.

Jos rajoituksia kohdennettaisiin esimerkiksi johonkin tapahtumaan, niin niistäkin voisi poiketa tulevan koronapassin avulla.

Rokotuskattavuudessa on tällä hetkellä alueellisia eroja. STT kysyikin tiedotustilaisuudessa, voiko käydä niin, että joillain alueilla luovutaan kaikista rajoituksista samaan aikaan kun toisaalle jää vielä rajoituksia voimaan.

– Todennäköiset alueelliset rokotuskattavuudet tulevat lähentymään toisiaan. Se on alueellisen päätöksenteon ja seurannan tehtävä katsoa, millainen on oma tilanne rokotusten suhteen ja millaisia tartuntoja on, Pohjola vastaa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja