Moni rikollinen pakenee ulkomaille – heitä ei rangaista siitä mitenkään
12:53Murharyhmä: Miksi ulkomaille pakeneminen ei pidennä tuomiota?
Julkaistu 27.11.2025 06:10
Ville Eklund
ville.eklund@mtv.fi
Rikostuomioitaan tai syytteitä pakoilevat ihmiset eivät saa rangaistusta oikeuden välttelystä.
Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu paljon oikeutta pakoilevista rikollisista. He ovat voineet lähteä karkuteille ennen heitä koskevaa oikeudenkäyntiä tai pakoon tuomiota.
Julkisuudessa kerrottu parikymppisen rikollispomo Carl Björkendahlin paenneen 15 vuoden tuomiotaan huumeista ja murhan yrityksen järjestelystä. Tällä viikolla taas uutisoitiin, että oikeutta pakoillut huumerikollinen Jesse Shipley on otettu kiinni Espanjassa.
Aikaisemmin julkisuudessa on seurattu esimerkiksi Katiska-huumevyyhdissä ryvettyneen Janne "Nacci" Tranbergin pakomatkaa Espanjaan ja pahamaineisen Mike Soldierin kiinniottoa Albaniassa.
Oikeuden välttelystä ei kuitenkaan seuraa pakomatkalla olevalle henkilölle mitään rangaistusta, kertoo rikosoikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.
Oikeuden välttely ei ole rangaistavaa, koska kenelläkään ei ole velvollisuutta edistää sitä, että saa tuomion tai rangaistuksen.
Periaate linkittyy niin sanottuun itsekriminointisuojaan. Tämän oikeusperiaatteen ydin on siinä, että kenelläkään ei ole velvollisuutta edistää syyllisyytensä selvittämistä tai tuomitsemistaan. Tästä ehkä tunnetuin esimerkki koskee sitä, että rikoksista epäillyn tai syytetyn ei tarvitse puhua kuulusteluissa tai oikeudessa totta.
Oikeuden välttely voi toki kostautua siten, että oikeuden pakoilu on peruste vangita henkilö pakoilun estämiseksi. Tämä on kuitenkin suhteellisen vähäinen seuraamus tai uhka henkilölle, joka on tarkoituksella "lähtenyt lipettiin" esimerkiksi vuosikymmenen mittaista vankeusrangaistusta.
Tolvanen pitää oikeuden pakoa todella suurena ongelmana. Oikeutta välttelevien on suhteellisen helppoa poistua maasta ja pakoilla oikeutta ulkomailla. Ilmiö painottuu erityisesti hyvin vakaviin rikoksiin, joista luvassa on rangaistusasteikon yläpään tuomiota.
Tolvanen kertoo, että Suomessa oikeusjärjestelmän tarkoituksena on, että tuomio pitäisi saada täytäntöönpanoon mahdollisimman pian rikoksen jälkeen. Iso ongelma ilmiössä on myös se, että pakoilevaa joudutaan etsimään ja jäljittämään. Se on vaivalloista sekä kallista ja vie Tolvasesta viranomaisten voimavaroja suhteettomasti.
Oikeutta pakoilevien konnien sijaan viranomaisten resurssit voisi käyttää muiden, selvittämättömien rikosten tutkintaan.
– Aina on hukkaan heitettyä, jos joutuu pakoilevia ihmisiä etsimään, Tolvanen toteaa.
– Onhan se ihan onneton tilanne, että juttu on käsitelty ja pitkä tuomio tulossa, ja kun lasketaan vapaaksi, niin karkuun lähtee.
Ammattirikolliset voivat jatkaa rötöksiä piilosta
Oma ongelmansa on se, että erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden, kuten huumekaupan, piirissä toimivat henkilöt saattavat jatkaa rikosten tekemistä pakomatkansa aikana, jo pelkästään piilottelunsa rahoittamiseksi. Tolvanen arvioi, että järjestäytyneen rikollisuuden toimijoiden kohdalla rikosten teon jatkaminen "on lähes varmaa".
Vakavan väkivallantekijöiden kohdalla taas uhreille ja omaisille voi olla sietämätöntä tietää, että tekijä on teillä tietämättömillä.
Juttu jatkuu videon alla.
2:10Video helmikuulta 2024: Vastaamo-syytetty Aleksanteri Kivimäki on kateissa ja etsintäkuulutettu.
Syyte voi vanhentua, jos pakoilu jatkuu pitkään
Teoriassa on mahdollista, että henkilöä ei koskaan tavoiteta. Jos syytettä ei ole saatu haastettua määräaikaan mennessä, voi rikos vanhentua.
– Esimerkiksi vakavistakin talousrikoksista epäiltyjä on onnistunut välttämään rikosvastuun ihan lopullisesti pakoilemalla, Tolvanen kertoo.
Myös jo saatu vankeusrangaistus voi raueta, jos henkilö katoaisi pitkäksi aikaa, mutta tämä olisi Tolvasen mukaan poikkeuksellista.
Lopulta usein oikeuden koura kuitenkin puristuu sitä pakoilevan ympärille, tavalla tai toisella. Henkilö voi joutua tekemisiin esimerkiksi lupa-asioiden, liikennevalvonnan tai ihan satunnaistarkastuksen kohteeksi. Kansainväliset etsintäkuulutukset tuovat tueksi muiden maiden viranomaiset.
– Kyllä se yleensä on, että ennen pitkään joutuu viranomaisen kanssa asioimaan niin, että havaitaan, Tolvanen sanoo.
Tolvanen: Epäiltyjä päästetty vapaalle liiankin helposti
Tolvanen näkee, että aihe on nyt erityisen ajankohtainen korkeimman oikeuden viimevuotisen ratkaisun takia. Päätöksessä linjattiin, että tuomion odotettu suuruus ei yksistään ole riittävä peruste rikoksesta epäillyn henkilön vangitsemiseksi, vaan lisäksi edellytetään, että henkilön odotetaan karttavan oikeutta, jatkavan rikoksia tai pyrkivän sotkemaan tutkintaa.
Riskinä on, että vaikka henkilöllä ei nähty olevan riskiä oikeuden välttelyyn, hän lähtisikin karkumatkalle.
– Ehkä käräjäoikeuksissa on ollut ylireagointiakin, että on liian helposti vapautettu. Ei korkein oikeus ehkä tarkoittanut, että ihan noin vapaamielisesti tulkittaisiin, Tolvanen pohtii.
Tolvanen toivookin, että lainsäädäntöä kehitettäisiin niin, että rikosvastuun välttely pakoilemalla ei enää onnistuisi niin helposti.
