Korkein oikeus antoi tällä viikolla ennakkopäätöksen, jolla voi olla jatkossa suurta merkitystä vakavimmista rikoksista epäiltyjen vangitsemiseen ja vangittuna pitämiseen.
Korkein oikeus linjasi, että niin sanotuissa ylitörkeissä rikoksissa, joissa vähimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta, tulee rikosepäilyn lisäksi osoittaa karttamis-, jatkamis- tai sotkemisvaara. Ylitörkeitä rikoksia ovat esimerkiksi tappo ja murha.
Pelkkä epäily ylitörkeästä rikoksesta ei jatkossa yksin riitä vangitsemisen perusteeksi, vaan tämän yleisen vangitsemisedellytyksen lisäksi pitää esittää myös erityisiä edellytyksiä.
– Vangitsemisen yleinen edellytys on, että henkilöä epäillään todennäköisin syin rikoksesta. Erityiset edellytykset ovat jatkamis-, sotkemis- tai paonvaara. Lain sanamuoto on sellainen, että kun on ylitörkeä rikos, niin silloin ei edellytetä muuta kuin yleiset edellytykset, työelämäprofessori, asianajaja Markku Fredman sanoo Rikospaikan haastattelussa.
– Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on linjannut, että vangitsemiseen edellytetään lisäksi esimerkiksi sotkemis- tai jatkamisvaaraa, Fredman jatkaa.
Lue myös: Kivimäen ennalta arvattava katoaminen herättää kummastusta käräjäoikeuden päätöstä kohtaan – "Ymmärrän ihmetyksen"
Poliisin perusteltava paremmin vangitsemisvaatimus
Korkein oikeus katsoi tuoreessa päätöksessään, että murhasta epäillyn miehen määrääminen pidettäväksi vangittuna pelkästään epäillyn rikoksen vakavuuden perusteella oli ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa. Lisäksi se oli perustuslain vastainen.
Tapauksessa mies oli vangittu joulukuussa 2021 epäiltynä murhasta, joka liittyi järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Käräjäoikeus vangitsi miehen rikoksen törkeyden, eli yleisten edellytysten perusteella.
KKO:n ennakkopäätöksen takia jatkossa vangitsemiskäsittelyissä tulee esittää yleisten edellytysten lisäksi aina myös erityisiä edellytyksiä.
Tästä eteenpäin murhasta ja taposta epäillyt voivat siis myös aiempaa useammin vapautua tutkintavankeudesta odottamaan oikeudenkäyntiä.