Suomen oikeuskäytäntö on jo pidemmän aikaa kehittynyt Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen puoltamaan suuntaan, jossa ylettömän pitkiä tutkintavankeuksia pyritään välttämään. Aleksanteri Kivimäki ehti olla vangittuna yli vuoden.
Suomen rikoshistorian suurimpiin tietomurtoihin kuuluvan Vastaamo-vyyhdin syytetty Aleksanteri Kivimäki näytti olevan keskiviikkona yhä karkuteillä Helsingin hovioikeuden määrättyä hänet uudelleen vangittavaksi viime viikolla.
Kivimäen vapautuksesta ja matkustuskieltoon määräyksestä päätti kuun alussa Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus.
Käräjäoikeuden päätös vapauttaa viranomaisten pakoilusta ja väärillä henkilöllisyyspapereilla esiintymisestä tunnettu Kivimäki on herättänyt laajalti ihmetystä, sillä pakoa pidettiin ennalta arvattavana.
Vuosia ulkomailla asunut Kivimäki jouduttiin jo kertaalleen eurooppalaisen pidätysmääräyksen avulla luovuttamaan oikeudenkäyntiin Ranskasta, jossa hän esiintyi väärällä henkilöllisyydellä.
Tutkintavankeuspäätökset ovat monimutkaisia yhtälöitä, joissa puntaroidaan useita oikeusvaltion perusarvoja, kertovat oikeustieteen asiantuntijat STT:lle. Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen kertoo hyvin ymmärtävänsä kummastuksen, jota viimeisimmät käänteet ovat herättäneet.
– Ymmärrän ihmetyksen, mikä tästä varmaan herää. Varmaan se herättää ihmisissä pohdintaa, että miksi päästetään vapauteen henkilö, jota syytetään tolkuttomasta määrästä kohtalaisen vakavia rikoksia, ja oikeudenkäynti on loppusuoralla. Etenkin, kun hänellä käsittääkseni on ollut sitä pakoilutaustaa.
