Viljelypalstoja voi joutua jonottamaan pääkaupunkiseudulla pitkiäkin aikoja. Harrastuksen pariin hakeutuu yhä useampi, ja koronakeväällä oli vaikutusta kysynnän kasvuun.
Kaupunkitila ja verkostot -yksikön päällikkö Maria Jaakkola Helsingin kaupungilta kertoo, että kiinnostus viljelypalstoihin on ollut viime vuosina kasvussa.
Jaakkolan mukaan tavoitteena onkin saada aikaan uusia viljelypalstoja kaupungin alueelle.
Suunnittelussa täytyy kuitenkin ottaa huomioon monta toivetta.
– Toisaalta myös julkista, kaikkien käytössä olevaa puistoa kaivataan lisää – tai siitä ei ainakaan haluta luopua, Jaakkola kertoo.
Lue myös: Muilla on pihoissaan puutarhatonttuja, Hannalla on Kuolema – supersuosittu taideteos sai rinnalleen ajankohtaisen kaverin: "Tästä ei tietenkään kaikkien tarvitse, eikä pidäkään, tykätä"
Jonottaessa voi harkita muita viljelytapoja
Koronakevät vaikutti siihen, että oleskelualueita kaivataan kaupunkiin yhä enemmän. Niin ikään uusille asuintonteille on kova tarve.
Jaakkola kehottaakin palstaa jonottavia puutarhaharrastajia miettimään myös muita vaihtoehtoja.
– Viljelyyn kannustetaan esimerkiksi pihoilla, parvekkeilla ja kattoterasseilla, Jaakkola sanoo.
Helsingissä viljelypalstoja on kaupungin viheralueilla. Kaupunki tekee maa-alueista vuokrasopimuksen paikallisten yhdistysten kanssa ja sopii heidän kanssaan viljelyn ehdoista ja säännöistä.
Yhdistykset taas vuokraavat palstat jälleen kaupunkilaisille.
Espoossa tilanne vastaavanlainen
Niin ikään Espoon kaupungin luonnonhoitoyksikön asiakaskoordinaattori Pirjo Aalto kertoo, että viljelypalstoille jonottaa ihmisiä moninkertainen määrä vapaisiin palstoihin nähden.
Espoossa viljelypalstojen vuokrauksesta ja hoidosta vastaa kokonaisuudessaan kaupunki.
– Pitkien jonojen vuoksi yritämme tehdä uusia palstoja resurssien mukaan, Aalto kertoo.
Lue myös: Ennätysmäisiä asiakasmääriä puutarhaliikkeissä – korona-aika innosti suomalaiset pihatöihin
Palstaviljely vetää nuoria
Myös Ritva Remes Elontien Palstaviljelijöistä kertoo, että viljelypalstat ovat olleet hyvin kysyttyjä.
Remeksen havaintojen mukaan etenkin nuorten kiinnotus palstaviljelyä kohtaan on kasvanut.
Elontien Palstaviljelijät on yksi Helsingin noin neljästäkymmenestä puutarhayhdistyksestä, jotka vuokraavat maata kaupungilta.
Vuodesta 1989 lähtien toimineella yhdistyksellä on yli 300 viljeltävää palstaa, joista kaikki ovat tällä hetkellä käytössä.
Vuosittain noin 30 palstaa vaihtaa viljelijää.
– Alkuvuosina palstoja oli vähemmän ja kysyjiä oli enemmän kuin palstoja, sanoo Remes.
Koronalla oli vaikutusta myös puutarhapalstojen kysyntään.
– Tällä hetkellä jonossa on 36 kysyjää, mutta enemmänkin olisi, jos olisin listaa jatkanut, hän kertoo.
Sääntöjä tulee noudattaa
Viljelypalstan vuokraajan tulee noudattaa yhteisiä sääntöjä.
Esimerkiksi Helsingin kaupunki on ohjeistanut, että palstoilla saa kasvattaa vain hyötykasveja, marjapensaita ja kukkia. Hedelmäpuiden kasvattaminen on kuitenkin kiellettyä.
Yhteisiin ohjeisiin kuuluu muun muassa se, että viljelijän tulee pitää palsta viljeltynä. Myös rikkakasvit on kitkettävä ja viljelytoiminta aloitettava palstalla toukokuun loppuun mennessä.
Hoitamattomat palstat irtisanotaan.
– Valvomme, että kaupungin ohjeita ja yhdistyksen sääntöjä noudatetaan. Lisäksi opastamme viljelijöitä, Remes kertoo yhdistyksen tehtävistä.