Siirtolapuutarhamökillä voit olla maalla kaupungissa, väittävät kiinteistönvälittäjät. Jos mielii nauttia kesäisestä kukkaloistosta ja syksyn sadosta, on parasta varautua töiden tekoon. Mökin ylläpito vaatii sekin panostusta. Yhteisöllisyys on "se juttu" siirtolapuutarhaelämässä.
Kun mökkinaapurit ovat parin metrin päässä, on kaikkein tärkeintä, että tulee heidän kanssaan toimeen.
– Siirtolapuutarhamökki-buumi ei olisi näin kova ilman koronaa ja buumi tulee jatkumaan, toteaa Suomen siirtolapuutarhaliiton liittosihteeri Tina Wessman.
Verkkopalveluissa on vain hyvin vähän tarjolla mökkejä ja siirtolapuutarhojen ilmoitustauluilla on pilvin pimein ostetaan-ilmoituksia.
– Mökit menevät saman tien kaupaksi. Hinnat ovat pompsahtaneet ja Helsingissä kalleimmista mökeistä pyydetään jopa satatuhatta euroa. Olen myös kuullut, että aina hinnoista ei edes tingitä, kertoo Wessman.
Jos mökin Helsingistä haluaa hankkia, on parasta olla paitsi budjetti mökin ostoon, myös valmiudet sen ylläpitoon. Vanhemman voi saada 50 000 eurollakin, mutta silloin on syytä varautua mökin kunnostamiseen.
– Siirtolapuutarhamökkejä on eri-ikäisiä, niiden kunto vaihtelee hyvin paljon. Puutarha voi olla täynnä rikkaruohoja tai erinomaisessa kunnossa, sanoo Wessman.
Vanha mökki saatetaan myös purkaa ja tilalle rakentaa uusi. Uuden mökin rakentamiseen ja vanhan mökin peruskorjaukseen menee yllättävän paljon rahaa. Usein yhtä paljonkin, etenkin jos vanha mökki tehdään etätyöläiselle talvikäyttöön sopivaksi.
Kaikille siirtolapuutarhamökki ei ole unelmien täyttymys. Osa edelliskeväänä ostetuista mökeistä myydään seuraavana kesänä uudelle ostajalle. Vuosi siirtolapuutarhurina saattaa riittää joillekuille.
– Mökkejä saatetaan markkinoida "kesämökkinä kaupungissa", toteaa Wessman.
Lue myös: Vinkit kuuman kodin viilennykseen: Tiesitkö tätä oleellista asiaa tuulettimista?
"Sääntöjä on pakko noudattaa"
Mikä sitten saattaa yllättää uuden siirtolapuutarhurin kustannusten ohella? Siirtolapuutarhamökki on Helsingissä kaupungin vuokramaalla ja mökin lisäksi palstasta on pidettävä kaupungin sääntöjen ja määräysten mukaisesti huolta.
– Sääntöjä on pakko noudattaa. Helsingin kaupunki tekee puutarhoissa vuosittain palstojen katselmukset. Joku saattaa saada huomautuksen siitä, että kirsikkapuu on liian korkea. Palstaa ympäröivä aita ei saa olla 1,4 metriä korkeampi, jotta pihapiiriin voi aikuinen nähdä, kertoo Wessman.
Horsmaa ei pihoilla kasvatella. Pihasta vähintään 2/3 tulee olla viljeltyä tai istutettua puilla, pensailla tai kukkakasveilla. Mökin piha ei saa kasvaa pelkästään nurmikkoa. Nurmikollekin on määrämitta: se tulee pitää 4–12 cm korkeana.
Siirtolapuutarhayhdistys valvoo kaikkea rakentamista ja korjaamista siirtolapuutarhassa. Se, miten paljon siirtolapuutarhapalstan hoitaminen vaatii työtä, voi olla yllätys.
– Siirtolapuutarhaelämään pettyneet eivät luultavasti ole joko saaneet tarpeeksi tietoa siitä, millaisia velvollisuuksia palstan hoitoon liittyy tai sitten ostaja ei mökkihuumassaan ole välttämättä ottanut vastaan myyjän antamia faktoja.
Lue myös: Mitä parvekkeelle voi istuttaa? Peruna ja tomaattikin viihtyvät parvekkeella – nappaa vinkit!
Kenelle siirtolapuutarha sopii?
Mökin hankkineista tulee siirtolapuutarhayhdistyksen jäseniä. Jäsenyys merkitsee sääntöjen noudattamisvelvollisuuden lisäksi sitä, että hyväksyy siirtolapuutarhaan liittyvän yhteisöllisyyden.
– Siirtolapuutarhayhdistys ei ole sama kuin taloyhtiö, jossa huoltomies tekee pihatyöt, sanoo Wessman.
– Parhaiten siirtolapuutarha sopii sellaisille, joille osallistuminen yhteisten alueiden hoitoon tai muuhun yhdistyksen tarjoamiin tehtäviin on innostavaa.
Kirsi pääsee "mökille" vartissa
Helsinkiläisen Kirsi Kokon unelma mökistä Talin siirtolapuutarhassa toteutui kuusi vuotta sitten. Mökkikaupat käynnistyivät tuttavan vinkin kautta ja Kirsistä tuli 27 -neliöisen mökin ja 400-neliöisen vuokratontin haltija.
Talista olisi saanut kuusi vuotta sitten edullisimmillaan 50 000 eurolla, mutta silloin mökki olisi ollut purkukunnossa. Kirsi maksoi pintaremontoidusta mökistään alle 70 000 euroa.
– Mökkiin liittyvät kustannukset ovat kohtuulliset. Se, että pääsen viidessätoista minuutissa mökille, on minulle kaikkein tärkeintä, sanoo Kirsi.
Mökin vuosikustannukset ovat tuhannen euron luokkaa. Ne koostuvat Siirtolapuutarhayhdistyksen jäsenmaksusta, vesi-, sähkö- ja jätemaksusta sekä tonttivuokrasta, joka on noin 550 euroa vuodessa. Kirsi ei pidä talvella mökkiä lämpimänä, joten silloin sähkölaskua ei synny.
Lue myös: Haluatko karsia sähkölaskun loppusummasta? Tämä tehokas keino vähentää sähkönkulutusta: "Mistään ei edes tarvitsisi luopua, ja säästö olisi merkittävä"
Vesivahinko iski yllättäen
Kirsi nauttii kesäparatiisistaan, mutta työ siellä ei koskaan lopu. Hänen palstallaan on kasvilavoja, herukka- ja vadelmapensaita.
– En minä osaa hoitaa puutarhaa, Kirsi väittää, mutta piha todistaa toisin.
Nurmikko on juuri leikattu, perunan varret ovat jo nousseet mullasta ja tulppaanit kukkivat. Pikkuhiljaa Kirsi on rakentanut tontilleen kukkapenkkejä ja viime vuonna purettiin vanha leikkimökki. Suunnitelmissa oli rakentaa tilalle pergola. Suunnitelmat pergolan osalta siirtyivät myöhemmäksi. Siitä piti huolen vesivahinko edellistalvena.
– Mökin vesivahinko oli siirtolapuutarhaelämäni huonoin hetki, Kirsi kertoo.
– Vesi oli tullut kattorakenteista sisään ja katon avaamisen jälkeen tuli vastaan monta muuta ongelmaa. Remontista tulikin isompi kuin miltä se aluksi näytti. Mökin kattoa jouduttiin korjaamaan ja lattiaa suoristamaan.
Nyt mökki on entistä ehompi. Kirsi vaalii mökkinsä vuoden 1937 ulkoasua. Mitä tahansa ei mökkiä remontoidessa saa tehdäkään. Kaupungin määräysten mukaan vaikkapa julkisivukorjauksissa on käytettävä alkuperäisiä materiaaleja ja mökin ulkovärityksen pitää olla alueen ohjeiden mukainen.
– Sellaiselle, joka ei tykkää säännöistä, ei siirtolapuutarha sovi, sanoo Kirsi.
Hän tietää, että kaikille säännöille on syynsä.
– Talin siirtolapuutarha on vanhimpia helsinkiläisiä siirtolapuutarhoja. Sitä suojellaan ja se on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö, jonka yhtenäisyyttä valvotaan.
Lue myös: Eini keräsi pihaltaan puoli ämpärillistä kotiloita, mutta miten ne pitäisi hävittää? Biologi kertoo parhaan tavan – älä käytä etikkaa!
Työ mökillä ei lopu koskaan
Keväällä piha on siivottava talven jäljiltä ja mökin kunto tarkastettava. Pensaiden leikkuu, lannoittaminen ja istuttaminen kuuluvat kevään puuhiin.
– Kesällä on aina kitkemistä ja kasteluhommaa, ihaninta on se, kun aina joku kukka tällä palstalla kukkii, Kirsi kertoo.
Marjapensaat ja kasvilavat tuottavat satoa loppukesällä. Viime vuonna vadelmat tekivät ennätyssadon – siitä riitti jaettavaksi ystävillekin. Vadelmapensaat rajaavat Kirsin ja hänen naapurinsa tontit. Niiden välissä on huoltokäytävä, jonka naapurukset yhdessä pitävät kulkukelpoisena ja puhtaana rikkaruohoista.
Paitsi huoltokäytävän kunnossapitoa, naapurien kanssa pidetään huolta Talin yhteisistä tiloista, kuten saunasta.
Kirsin mukaan yhteisöllisyys on se juttu. Jos ei siitä pidä, niin siirtolapuutarhamökki ei ole paras valinta vapaa-ajanviettopaikaksi. Siirtolapuutarhamökit ovat vieri vieressä ja sosiaalinen elämä voi olla naapurustosta riippuen vilkasta. Naapuritontilla käydyt keskustelut, ruohonleikkurin ja sähkösahan äänet kuuluvat siirtolapuutarhaan. Grillit sihisevät ja naapureille huikkaillaan katseiden kohdatessa tervehdykset.
Naapureilta Kirsi on saanut apua ja vaikkapa Talin haravointitalkoisiin osallistuessa on ollut mahdollisuus tutustua laajemminkin "talilaisiin".
Kirsille puutarhahommat tarjoavat nollauksen työpäivien jälkeen. Loma-aikana mökillä tulee joskus yövyttyäkin. Palstalla ahkeroinnin jälkeen Kirsillä on tapana ottaa rennosti, nauttia grilliherkuista ja kastella kättensä töitä. Hyönteisten pörräys ja lintujen iltakonsertit kruunaavat täydellisen kesäpäivän.
Huomenna kitkeminen taas jatkuu.
Kirjoittaja on osallistunut Helsingin yliopiston avoimen yliopiston ja MTV Uutisten Journalismi ammattina -kurssille. Artikkeli on osa kurssin lopputyötä.