Tiesitkö, että Suomessa kasvatetaan päärynöitä, aprikooseja ja persikoita? Helsinkiläisessä puutarhassa kokeillaan satoja muitakin lajikkeita: "Se oli suoranainen haaste"

1:58
Sadat puutarhat avautuivat yleisölle ympäri Suomea.

Suomessa on vietetty tänään Avoimet puutarhat -päivää. Yhdeksättä kertaa järjestettyyn tapahtumaan ilmoittautui yli 400 puutarhaa. MTV Uutiset pääsi vierailemaan yhdessä päivän erikoisimmista kohteista. 

Helsingin Pirkkolassa Juha ja Paula Solantien omakotitalon pihan puutarhassa kokeillaan kasvilajikkeita, joiden arvellaan yleistyvän Suomessa, kun ilmasto lämpenee.

– Tämä on tällainen kokeileva puutarha. Kokeilemme uusia lajikkeita: päärynöitä, aprikooseja, persikoita, viiniköynnöksiä, saksanpähkinöitä. Oikeastaan kaikkea, mitä voi kasvattaa, kertoo Juha Solantie.

– Banaanejakin kasvattaisin, mutta se on viheliästä, kun apinat tulevat öisin metsästä ja vievät koko sadon, hän vitsailee.

Kirsikkapuun tarina

Pirkkolassa perhe on viljellyt kolme vuotta, mutta pariskunnan harrastus lähti liikkeelle jo paljon aikaisemmin. Nyt eri lajikkeita on yli 300 neljässä eri osoitteessa.

Harvoja ennestään tontilla olleita kasveja on kirsikkapuu, joka on säilytetty kunnianosoituksena kirjailija Reko Lundánille

Vuonna 2006 kuollut Lundán asui talossa ennen ja kirsikkapuu istutettiin tontille silloin, kun hän näytti vielä parantuvan.  

Paula Solantie kertoo aina pitäneensä puutarhahommista. Isäntä puolestaan löysi innostuksen kirjaston uumenista.

– Taisin joskus 90-luvun lopussa törmätä kirjastossa kirjaan, jossa sanottiin, että Suomessa ei voi viljellä makeakirsikoita. Sehän oli suoranainen haaste ja siihen piti vastata, Juha Solantie muistelee.

Hurjia matkoja

Pariskunta on hankkinut lajikkeita sellaisilta seuduilta, joissa on samankaltainen ilmasto, kun Suomessa tulee olemaan ilmaston lämpenemisen seurauksena. Pääosin uudet lajikkeet on hankittu Baltian maista, mutta eksoottisempiakin kohteissa he ovat käyneet.

– Tämä on ollut aika antoisa reissu. On käyty keski-Venäjällä 1990-luvun lopulla, joka oli hurja reissu. Kazakstanissa käytiin muutama vuosi sitten vuoristossa, keräiltiin kaikenlaista ja tutustuttiin erikoisiin ihmisiin, Juha Solantie kertoo.

Ilmastonmuutosta Solantie pitää vakavana asiana mutta haluaa nostaa esille myös sen positiivisia puolia.

– Ilmastonmuutosta Suomen näkökulmasta ei kannattaisi pelätä. Jos joku pitää pelottavana sellaisia olosuhteita kuin Puolassa tai Pohjois-Saksassa, niin sitten kannattaa pelätä. Siinä on meidän ilmastomme aika nopeasti.

Pariskunta ei säntää matkaan ilman huolellista taustatyötä, vaan kaikki ratkaisut pohjataan kirjallisuuteen sekä tieteeseen.

– Miehellä on hyvin tarkka suunnitelma, kun lähdetään reissuun. Minä istun kyydissä ja mies katsoo hedelmäpuita sekä muita hauskoja taimia. Minä katson siemenpusseja, mitä tarttuu matkaan mukaan, Paula Solantie avaa autolla taittuvia matkoja.

"Jotkut ovat hengissäkin vielä"

Aina hankinnat eivät ole kuitenkaan onnistuneita.

– Olemme istuttaneet ja saaneet kuolemaan lukuisen määrän erilaisia kasveja. Jotkut ovat vielä hengissäkin ja vanhimmat puuni ovat 6–7 metriä korkeita. Menestyvät vähän liiankin hyvin, Juha Solantie kertoo.

Solanteiden viljelypalsta on osa valtakunnallista Avoimet puutarhat -päivää, johon osallistui yli 400 puutarhaa. Viime vuonna Solanteilla vieraili kolmisen sataa kävijää, tänään noin sata.

– Hauska kokemus sillä tavalla, että täällä on niin monta puuta, mitä ei olla ikinä Suomessa nähty, Aila Haapaniemi ihmettelee.

– Katsoin tuota listaa niin oli kyllä monta ulkonäöltään ja nimeltäänkin vierasta puuta, Ailan mies Juha Haapaniemi komppaa.

– On hienoa levittää tietoisuutta, että ei välttämättä kannattaisi pelkkää Antonovka-omenaa tai Elokuun päärynää tänä päivänä kasvattaa. On paljon hienompia lajikkeita, jotka antavat kotipuutarhuroinnista paljon enemmän kuin sato on myös syötävää ja hyvää, Juha Solantie perustelee avoimeen päivään osallistumista.

Hyvä vastapaino arjen aherrukselle

Puutarhatyöt ovat olleet pitkäaikainen harrastus pariskunnalle.

Työskentely kasvien seassa auttaa muun arjen rinnalla.

– Tämä on harrastus, joka antaa todella paljon. Tarjoaa liikuntaa ja on aika upeaa päivän tietokonetta hakattua lapioida loppuilta hevosen paskaa, Juha Solantie vakuuttaa.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja