Hanna, "haamutaiteilija Rovaniemeltä", nousi pienoiseksi somejulkkikseksi pihakoristeidensa vuoksi. Nyt hän on tehnyt uuden teoksen, jonka aiheena on koronavirus.
Kun kesällä 2019 juttelimme Hanna Pilve-Salmisen kanssa, hän oli juuri saanut valmiiksi Kuolemansa – siis viikatemiehen, joka koristi mökkipihaa.
Hanna, "haamutaiteilija Rovaniemeltä", nousi pienoiseksi somejulkkikseksi julkaistuaan Facebookissa kuvia astetta synkemmistä puutarhatontuistaan. Talven hankiloistossa niiden pelottavuus tosin on hieman kärsinyt.
– Kuolema-aiheiset puutarhatonttumme, Manalan lautturi ja Kaivohaamu, viettävät talvea metrisen hangen alla mökkipihassa. Lunta on tullut aivan mahdottomasti täällä tälle talvelle, Hanna, 34, myöntää.
– Olemme käyneet aina välillä heitä siellä moikkaamassa ja katsomassa, että voivat hyvin. Alkavat pikkuhiljaa kurkkimaan sentään jo lumen alta!
"Taidehan on onnistunutta silloin, kun se aiheuttaa keskustelua"
Molemmista teoksista satoi somen kautta valtavasti palautetta, joka ei ole vieläkään tyrehtynyt. Hanna suorastaan yllättyi sosiaalisen median kommenttien positiivisuudesta, vaikka soraääniäkin on toki muutama mahtunut joukkoon. Se ei haittaa.
– Jotkut eivät osaa ottaa edes huumorilla, eikä pidäkään. Taidehan on onnistunutta silloin, kun se aiheuttaa keskustelua, Hanna sanoo.
Taidetta muutenkin harrastava Hanna päätti perustaa oman yrityksen helmikuussa 2020 – siis juuri maailmanlaajuisen koronaviruspandemian kynnyksellä. Vaikea tilanne ei inspiraatiota ole tyrehdyttänyt.
– Jos en koskaan tässä hommassa kokeilisi niin sanotusti siipiäni, suurella todennäköisyydellä surisin sitä sitten keinutuolissa joskus vanhuksena: "Voi helvetti, kun sekin jäi tekemättä ja kokeilematta", Hanna kuvaa.
– Olen aina haaveillut taiteilijan hommasta, ja nyt sen elämäntilanne salli. Rakastan maalaamista, ja tauluja onkin tullut melkein kuin liukuhihnalta tämän alkukevään.
Maailman tapahtumat synnyttivät idean Koronahaamusta
Jotakin uutta koronaviruskin toi Hannan ateljeehen: hän alkoi maailmantilanteen inspiroimana suunnitella Manalan lautturin ja Kaivohaamun rinnalle Koronahaamua.
– Olin aikani seuraillut taidemaailman visioita tästä pandemiasta ja myönnän, että aloin itsekin ensin maalata aiheesta taulua. Mutta kevät alkaa hiipiä tännekin pikkuhiljaa, Luojan kiitos vihdoinkin, ja kädet ovat syyhynneet jo pidemmän aikaa betonihommiin, joten oli aika tehdä tämän kevään ensimmäinen haamu, Hanna sanoo.
– Nämä ovat ahdistavia aikoja olleet kaikille, koko maailmaa myöten, ja asia koskettaa kaikkia. Taiteeni on muutenkin synkkää, joten siinä oli myös pieni kipinä tähän teokseen.
"Mielenkiinnolla jään odottamaan ihmisten suhtautumista"
Syksyllä 2019 Hanna miehineen muutti maalle. Ullakolta hän löysi vanhan, puisen laverin, joka sai uuden elämän sairaalasänkynä.
– Sen päälle aloin Koronahaamua visioimaan. Olen täällä kolunnut varastoja ja ullakoita läpi, joten kaikki materiaalit ovat peräisin omista nurkista. Suunnittele, kokeile, kasaa ja kokoa -meiningillä täysin toteutettu haamu tälläkin kertaa, ja materiaalit pelkkää kierrätystä, Hanna sanoo.
Teoksessa kaapuihin pukeutunut hahmo istuu sairaalasängyllä. Käsi tukeutuu tippapullotelineeseen. Hanna itse näkee teoksessaan koronaviruksen, jota tehohoidetaan pois.
– Kun virus on joutunut tehohoitoon ja haalistuu pois keskuudestamme, niin kyllähän tämä pandemia selätetään, Hanna uskoo.
Teoksen lopullinen sijoituspaikka on vielä mysteeri. Hanna on pohtinut myös sen myymistä, jos ostajaehdokas ilmaantuisi. Kansan reaktio kiinnostaa muutenkin.
– Mielenkiinnolla jään odottamaan ihmisten suhtautumista teokseen. Työ on erilainen ja synkkä, mutta niinhän maailman tilannekin on. Toivottavasti ihmiset osaavat tulkita työn kuitenkin pääosin kunnianosoituksena tätä elämää kohtaan, jota saamme kaikki tällä pallolla elää, Hanna sanoo.
– Mikään ei ole koskaan itsestään selvää, ja ikinä ei voi tietää, mitä elämässä tulee vastaan. Mutta niin kuin muutkin haasteet, on tämäkin tehty voitettavaksi.
"Jokaisella on toki oikeus omaan mielipiteeseensä"
Kun Hanna aiemmin esitteli veneessä istuvan Manalan lautturi -pihakoristeensa maailmalle, eräs kriitikko totesi, että kun kuoleman kanssa alkaa leikkiä, saattaapi noutaja pian osua myös omalle kohdalle. Miten Hanna selittäisi korona-aiheisen työnsä kriittisille kansalaisille?
– Kautta aikain on maalaustaiteessa kuvattu tavalla tai toisella helvettiä ja demoneita tai asetelmaa helvetti vastaan taivas. Niin myös enkeleitä. Minä vain olen valinnut tällaisen synkemmän hahmon esittämään pääroolia töissäni, Hanna pohtii.
Miksi? Siihen Hanna ei osaa vastata.
– Se vain kiehtoo jollain tavalla, ja aihe on ehkä ainakin Suomessa vielä hieman jopa tabu. Jokaisella on toki oikeus omaan mielipiteeseensä, ja tästä ei tietenkään kaikkien tarvitse, eikä pidäkään, tykätä.