Moni oikeussali kumisee tyhjyyttään, kun istuntoja peruutetaan koronan takia. Käräjäoikeuksissa on jouduttu lykkäämään varsinkin sellaisia asioita, joissa on mukana useita ihmisiä ja joihin kuuluu paljon suullista todistelua. Tällaisia yleisiä juttutyyppejä ovat esimerkiksi pahoinpitelyt ja omaisuusrikokset, kertoo tuomari Petra Spring Helsingin käräjäoikeudesta.
– Tämä on tietysti asianomistajien kannalta harmillisia ja aiheuttaa sen, että todennäköisesti syksylle on tulossa kova jutturuuhka. Lykkääntymisten takia myös uudet vireille tulevat asiat siirtyvät pitemmälle.
Tähän mennessä käräjäoikeuksissa on keskeytetty noin neljätuhatta rikosasiaa ja runsas tuhat siviiliasiaa eli riita- ja hakemusjuttua, kerrotaan Tuomioistuinvirastosta.
Kaiken kaikkiaan rikosasioista on keskeytetty 16 prosenttia ja siviiliasioista noin 10 prosenttia, laskee erityisasiantuntija Inka Grönqvist Tuomioistuinvirastosta.
Kaikkia töitä ei toki siirretä tulevaisuuteen.
– Käräjäoikeuksissa on vireillä tuhansia kirjallisessa menettelyssä ratkaistavia asioita. Esimerkiksi riita-asioiden käsittelyyn kuuluu kirjallista valmistelua, jota voidaan hoitaa lähes normaalisti. Myös muun muassa valmisteluistuntoja ja joitain pääkäsittelyjä voi pyrkiä järjestämään etäyhteyksillä, huomauttaa erityisasiantuntija Kaisa Puro Tuomioistuinvirastosta.
Isoissa jutuissa tartuntariski
Tuomioistuinten keskushallinnosta vastaava Tuomioistuinvirasto on suositellut, että oikeudenkäyntejä pyritään hoitamaan myös poikkeustilanteessa, kunhan ketään ei altisteta virustartunnalle.
Jos istuntoja ei voi hoitaa edes etäyhteyksien avulla, niitä voi joutua perumaan ja siirtämään. Poikkeuksena ovat esimerkiksi pakkokeinoasiat ja vangittujen vastaajien rikosasiat.
Laajoja käsittelyjä on myös hankala hoitaa etäyhteyksien avulla. Silti myös joitakin isoja oikeudenkäyntejä kuten Helsingin massiivista Katiska-huumejuttua on jatkettu käyttämällä useita saleja ja videoyhteyksiä.
Isoista jutuista on lykätty esimerkiksi rikollisjärjestö United Brotherhoodin oikeudenkäyntiä. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden mukaan siihen osallistuisi yli sata ihmistä, eikä tartuntariskiä haluttu ottaa. Lykkääminen oli mahdollista, koska myös vangitut vastaajat vaativat käsittelyn siirtämistä.
Oikeuksien linjanvedoissa eroja
Grönqvistin mukaan käräjäoikeuksien käytännöt vaihtelevat jossain määrin siinä, kuinka paljon suullisia käsittelyjä järjestetään. Osassa on peruttu lähes kaikki paitsi kiireelliset asiat, toisissa taas pyritään järjestämään muitakin istuntoja. Esimerkiksi Pohjois-Savossa kaikki kiireettömät istunnot huhtikuun loppuun asti on pääasiassa peruttu.
Pirkanmaan käräjäoikeuden päällikkötuomari Antero Nuotto kertoo, että huhtikuulta on peruttu useita juttuja, mutta toisaalta niitä on myös jatkuvasti istuttu.
– Viranomaiskoneiston pitäisi toimia myös poikkeusoloissa, vaikka huomioon tulee toki ottaa tartuntariskin ehkäiseminen. Pitäisi arvioida tapauskohtaisesti, miten käsittelyjä voidaan hoitaa.
Istunnon perumista voi myös pyytää esimerkiksi riskiryhmään kuuluva asianosainen. Näihin pyyntöihin suhtaudutaan tuomioistuimissa nyt myönteisesti.
Korona vauhditti oikeuslaitoksen digiloikkaa
Tuomioistuimet ovat ottaneet viime viikkoina digiloikkia, kuten moni muukin toimiala. Etäyhteyksien kuten videoneuvottelun käytöstä on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi Pirkanmaan ja Helsingin käräjäoikeuksissa.
– Useita käsittelyjä on pidetty etäyhteyksien avulla. Järjestelyissä on käytetty myös luovuutta. Käyttöön on otettu niin video- ja Skype-yhteyksiä kuin puhelintakin siinä määrin kuin laki sallii, kertoo Helsingin käräjäoikeuden päällikkötuomari Tuomas Nurmi.
Vuosi sitten laki muuttui niin, että oikeudenkäyntiin osallistuminen etäyhteyksien avulla on mahdollista paljon laajemmin kuin aiemmin. Laitteita on myös hankittu lisää oikeussaleihin.
Pirkanmaan käräjäoikeuden päällikkötuomari Antero Nuotto huomauttaa, että kaikkiin asioihin etäyhteydet eivät sovellu. Niillä ei aina voi toteuttaa oikeudenkäynnin välittömyysperiaatetta, jolloin ollaan kasvotusten salissa ja voidaan tarkkailla osallisten reaktioita. Helpoimmin etäyhteys käy istuntoihin, joissa ei tarvita kovin paljon henkilötodistelua, vaan jotka tukeutuvat enemmänkin asiakirjatodisteluun.
Tuomari Petra Spring arvelee, että vaikka Helsingin käräjäoikeudessa etäosallistuminen on nyt lisääntynyt, muualla Suomessa digiloikkaan on saatettu venyä jo aiemmin pitkien välimatkojen takia.
– Helsingin käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluu vain yksi kaupunki, joten tarvetta etäyhteyksille ei ole aiemmin niin paljon ollut.
Vaikka videoneuvottelulaitteiden määrä on oikeussaleissa lisääntynyt, niistä on edelleen pulaa esimerkiksi Helsingin ja Oulun käräjäoikeuksissa. Videoyhteyksien hyödyntämiseen vaikuttaa myös tietoliikenneyhteyksien toimivuus ja se, kuinka tottuneita ihmiset ovat laitteiden käyttöön.
Springin mukaan Helsinkiin olisi hankittu lisää videolaitteita, mutta niitä ei ole saatavissa nopealla aikataululla.